Asiat
Muuttuva työelämä

Muuttuva työelämä

Maailmaa muuttuu ja muutoksilla on vaikutuksia meidän jokaisen hyvinvointiin. Väestö ikääntyy, monimuotoistuu ja keskittyy pitkälti kasvukeskuksiin. Työelämän ja toimeentulon tuomalla epävarmuudella, ekologisella kestävyyskriisillä sekä koetulla pandemialla ja kaikella muulla epävakaudella ympärillämme on vaikutuksensa.

Myös työelämä muuttuu vääjäämättä. Luopuminen fossiilisista polttoaineista ja resurssien ylikuluttaminen hävittää joitakin ammatteja, mutta toisaalta myös luo myös uusia. Tällaisessa tilanteessa tulee panostaa jatkuvaan osaamisen kehittämiseen sekä ihmisten mahdollisuuteen vaikuttaa myös omaan työnkuvaansa.

Elinikäinen oppiminen ja jatkuva osaamisen kehittäminen on varmasti kaikille jo varmasti tuttuja fraaseja, mutta niiden rooli vahvistuu tulevaisuudessa entisestään. 

Kysymyksenä herääkin, miten turvata ihmisten toimeentulo työelämän muuttuessa? 

Muuttuva työelämä edellyttää jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja uudelleen oppimista. Uuden oppimisen, luovuuden, kokonaisuuksien hahmottamisen ja metataitojen merkitys, kuten ongelmanratkaisukyvyn, oppimaan oppimisen, vuorovaikutustaitojen, yhteistyötaitojen itsetuntemuksen, kriittisen ajattelun, tunneälykkyyden ja empatian sekä muutosjoustavuuden eli resilienssin tarve kasvaa. Myös työurien pidentyminen lisää tarvetta jatkuvalle oppimiselle. 

Pandemia sai monella taholla ottamaan digiloikan, kun etä- ja hybridityöt yleistyivät pakon sanelemana. Työmarkkinat muuttuvat, kun etänä työskentely mahdollistaa työn organisoimisen ja hajauttamisen uudella tavalla jopa globaalisti.

Työterveyslaitoksen Hybridityö, etätyö ja lähityö (HELP) -projektin tuottama Työelämän muutosnäkymät -tutkimuskatsaus nosti esiin kaksi asiaa, joihin tulee fokusoida työelämän kehittämisessä, jotta työhyvinvointia ja tuottavuutta saadaan paremmalle tasolle:

  • Riittävän vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden varmistaminen etä- ja hybridityössä.
  • Resilienssin ja strategisen uudistumisen varmistaminen erilaisten kriisien ajassa.

HELP-tutkimuksen perusteella koronapandemian jälkeisessä työelämässä korostuu neljä keskeistä muutosnäkymää:

  1. Työ itsenäistyy ja lähijohtaminen yksilöllistyy.
    • Etätyöhön siirtyminen on mahdollistanut monelle aiempaa itsenäisemmän päätöksenteon oman työnteon suhteen. Etätyö edellyttääkin työntekijöiltä kykyä itsensä johtamiseen. Etätyö korostaa kykyä ohjata omaa toimintaansa, suunnitella itsenäisesti työn kulkua, määritellä työskentelylle tavoitteita ja toisaalta kykyä itse arvioida onnistumistaan. Esihenkilötyökin muuttuu merkittävästi sillä  lähijohtaminen tapahtuu digitaalisten välineiden välityksellä, jolloin vuorovaikutustaidot ja sosiaalinen taitavuus korostuvat. 
  2. Pandemia kiihdytti digitalisaatiota.
    • Digitalisaation mahdollisuuksia ovat tekoälyn kehittäminen tukemaan ja täydentämään ihmisten toimintaa sekä parantamaa työprosessien tehokkuutta ja laatua. Kehitys edellyttää jatkuvaa osaamisen päivittämistä. Ihmisten mahdollisuuksissa, kyvyissä ja motivaatiossa hyödyntää digitalisaatiota sen eri muodoissa on kuitenkin suuria eroja. Vaikka digitaaliset ratkaisut leviävät laajalti eri toimialoille, digitaalisia välineitä ja ratkaisuja käytetään työssä vaihtelevilla tavoilla.
  3. Pitkään jatkuessaan yksinomainen etätyö uuvuttaa
    • Yksinomaisessa etätyössä tyypilliset jatkuvat, pitkät työpäivät tietokoneen tai älylaitteen äärellä videopalavereissa istuen uuvuttavat syistä, jotka kaikki liittyvät tietotekniikan käyttöön. Kun etätyö on vielä lisännyt istumista ja jos jaksamista edesauttava työpäivän aikainen hyötyliikunta jää kovin vähäiseksi, kokemus työkyvyn lievästä laskusta ja työuupumuksen sekä ennen kaikkea kognitiivisten häiriöiden lisääntymisestä pitkittyneen etätyön aikana tuntuu ennakoitavissa olevalta seuraukselta. 
  4. Digitalisaatio kiihdytti jatkuvaa työssä oppimista.
    • Digitalisaation eteneminen vaikuttaa osaamistarpeisiin kiihdyttäen digitaalisten taitojen kysyntää. Teknologisen kehityksen myötä osaamisvaatimukset ovat olleet jo pidempään kasvussa eri ammateissa. Etätyöhön siirtymisen myötä otettu digiloikka kirittää jatkuvaa työssä oppimisen tarvetta entisestään. Tässä piilee työelämän polarisaation uhka. Etätyötä tehneet ja edelleen tekevät ovat digiloikkaa ottaessaan laajentaneet ja syventäneet digiosaamistaan samalla, kun lähityötehtävissä vastaavaa ei ole tapahtunut.

Työikäisten työkyvystä tulee huolehtia sekä turvata työurien jatkuvuus. Työkyvyn tukemisessa keskeisiä asioita ovatkin esimerkiksi osaamisen kehittäminen, mielenterveyttä tukeva työ sekä vuorovaikutus ja yhteisöllisyyden parantaminen.

Lähteinä käytetty Sitran Megatrendit 2023 julkaisua sekä Työterveyslaitoksen HELP-katsausta työelämän muutosnäkymistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *