
Turpeesta
Olen jotenkin naivisti aina luullut, etten minä käytä turvetta mihinkään enkä siten ole välillisesti osallisena suon kuivattamiseen ja turpeen nostoon, mutta väärin meni. Käyttämässäni kompostikuivikkeessa on osa turvetta. Syön mm. salaattia ja kurkkua sekä ostan kesäkukkia, jotka on kasvatettu turpeessa.

Suot ovat olennainen osa suomalaista kansallismaisemaa ja luontomme monimuotoisuutta. Monimuotoisuutta uhkaa kuitenkin turpeen energiakäyttö, joka muun muassa aiheuttaa valtavasti ilmastopäästöjä, kuormittaa vesistöjä ja uhkaa uhanalaisia suoluontotyyppejä. Siksi turpeen poltosta pitäisi päästä eroon nykyistä nopeammassa aikataulussa. (wwf.fi)

Turvetta käytetään maataloudessa kuivikkeena, imeytysaineena ja kompostoinnissa, puutarha- ja avomaaviljelyssä kasvualustana, maanparannusaineena ja lannoitteena, viherrakentamisessa ja maisemanhoidossa, suodattimena, öljyntorjunnassa, kompostoinnin tukiaineena kompostointilaitoksissa, kylpy- ja hoitoturpeena sekä tekstiileissä. (turveinfo.fi)

Turpeen käytölle kasvualustana on myös vaihteoehtoja: Kotimaisista vaihtoehdoista ainakin biojätekompostia, mädätettyä ja kompostoitua jätevesilietettä, puukuitua, ruokohelpeä, järviruokoa ja hamppua on testattu Suomessa. Kompostipohjaiset multaseokset tarjoavat ravinteita ja hivenaineita, joita kasvit tarvitsevat. Turpeessa taas ei ole ravinteita, vaan se lähinnä pidättää kosteutta ja vaikuttaa kasvualustan rakenteeseen. (sll.fi). Turpeen rinnalla ympäristöturpeena käytetään myös kivivillaa, kookoskuitua ja perliittiä kasvualustakäytössä tai olkea ja kutteria kuivikekäytössä. Käytössä olevien materiaalien osuutta tulee kasvattaa ja monipuolistaa uusia korvaavia tuotteita kehittämällä, jotta ympäristöturpeen käyttöä voidaan vähentää. (sitra.fi).

Turve on viime vuosikymmeninä ollut olennainen osa Suomen energiahuoltoa. Jopa miljoonan suomalaisen kotia, koulua tai työpaikkaa on lämmitetty turpeella. Energiaturve on kotimainen polttoaine, joka on korvannut ennen kaikkea hiiltä. Turpeen osuus kaukolämmön tuotannossa on viime vuosina ollut 10-15 prosenttia ja monissa maakunnissa sen osuus on edelleen lähes neljännes. Kaikesta Suomen polttoaineiden käytöstä turpeen osuus on ollut viime vuosina 3-4 prosenttia. Yhteensä turvetta on käytetty energiantuotannossa 2010-luvulla keskimäärin noin 16 terawattituntia (TWh) vuodessa. (turveinfo.fi)

Turpeen poltolle on vaihtoehtoja. Turpeen energiakäyttöä voidaan korvata useilla erilaisilla ei-fossiilisilla vaihtoehdoilla, kuten biomassalla, lämpöpumpuilla, geotermisellä lämmöllä, tuuli- ja ydinvoimalla, biokaasulla, aurinkolämmöllä ja energiankäyttöä tehostamalla. Eri teknologioiden hyödynnettävyyteen liittyy kuitenkin erilaisia teknistaloudellisia ja ekologisia haasteita ja rajoitteita. (sitra.fi).

Parhaillaan käynnissä oleva kansalaisaloite tähtää lakimuutokseen, jolla lopetetaan turpeen energiakäyttö vuoteen 2025 mennessä. Helmikuuhun 2021 on aikaa kerätä 50 000 kannatusilmoitusta, jotta aloite siirtyy eduskunnan käsittelyyn keväällä 2021. Kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa mm. verkossa kansalaisaloite.fi -palvelussa.