Korruptiosta
Vuonna 2021 tehdyssä maailmanlaajuisessa korruptiota koskevassa kyselyssä ilmeni, että neljäsosa ihmisistä joutui lahjomaan virkavaltaa saadakseen aivan tavallisia julkisia palveluita. Huonoin tilanne on Saharan etelän puolisessa Afrikassa, jossa lahjuksia maksoi 56 prosenttia ihmisistä. Poliisia ja viranomaisia piti korruptoituneina 36 prosenttia kyselyyn vastanneista. Maailmanlaajuinen korruptiobarometri on maailman suurin tutkimus korruption seurannasta. Se kysyy 114 000 ihmiseltä 107 maassa heidän näkemyksiään korruptiosta.
Korruptiosta vapaita maita ei ole. Tämä pätee myös Suomeen, vaikka Suomea pidetään yhtenä vähiten korruptoituneista maista maailmassa. Transparency International -järjestön raportin mukaan Suomi on noussut niiden maiden joukkoon, joissa korruptiota on kaikkein vähiten. Suomi, samoin kuin Tanska ja Uusi-Seelanti, saivat 88 pistettä raportissa, jossa sadan pisteen enimmäismäärä olisi tarkoittanut, että maa on ”erittäin puhdas” korruptiosta. Nolla pistettä taas merkitsi, että maa on ”erittäin korruptoitunut”.
Suomen menestys kansainvälisessä vertailussa ei täysin kuvaa todellisuutta, vaan jättää huomioimatta pohjoismaille tyypillisiä rakenteellisen korruption muotoja. Toisen Transparency Internationalin korruptioindikaattori Global Corruption Barometer mukaan 25 % suomalaisista vastaajista kertoi hyödyntäneensä henkilökohtaisia suhteitaan käyttäessään julkisia palveluita.
Suomessa korruptiota tavataan kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja monilla eri aloilla. Tutkimusten mukaan korruptiota ja sen riskejä esiintyy erityisesti elinkeinoelämän ja viranomaisten välisessä toiminnassa.Suomessa esiintyvälle korruptiolle on ominaista se, että toimitaan muodollisesti lain mukaan mutta silti epäeettisesti. Korruption tavallisia ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi tuttavien ja sukulaisten suosiminen esimerkiksi rekrytointien, hankintojen tai muun päätöksenteon yhteydessä, lahjusten antaminen ja ottaminen jonkun muun edun saavuttamiseksi.
Korruption torjunta on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista (Sustainable Development Goals), joita Suomi oli mukana hyväksymässä syyskuussa 2015. Tämä merkitsee sitä, että Suomelta odotetaan toimenpiteitä kaiken tyyppisen korruption vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Oikeusministeriö asetti 23.4.2020 valmistelu- ja ohjausryhmän valmistelemaan Suomelle luonnoksen korruptionvastaiseksi strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi korruptiontorjuntaan ja ennaltaehkäisyyn tähtäävien toimien tehostamiseksi. Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen toimenpideohjelmaksi 2021-2023
