Helleputket

Kuva Pixabay

Kouvolan seudulla, jossa torppanikin sijaistsee on rikottu jo 28 päivän helleputki. Eilen 15.7. mitattiin 34 asteen lämpötila, joka on koko kesän ennätyslukema, sanoo Pekka Pouta MTV:n uutisissa. Koskaan aiemmin Suomessa ei ole mitattu yhtä montaa hellepäivää putkeen samassa paikassa. MTV Uutisten meteorologi Liisa Rintaniemi arvioi, että Kouvolassa samaan putkeen saadaan kaikkiaan ainakin 30 peräkkäistä hellepäivää.

Toistaiseksi eniten hellettä on Suomessa ollut kesällä 2010 Kouvolassa, jolloin torppankin hankin. Silloin lämpötila nousi yli 25 asteeseen 48 päivänä. (https://www.ilmatieteenlaitos.fi/helletilastot)

Kuva Pixabay

Helsingin sanomien artikkelissa pohditaan ovatko helteet ilmastonmuutosta? ”Nykyilmastossa voidaan sanoa, että jokainen helleaalto on voimakkaampi juuri ilmastomuutoksen vuoksi”, sanoo tutkija Mika Rantanen Ilmatieteen laitokselta.

Ilmatieteen laitoksen mukaan maapallon lämpötila on kohonnut keskimäärin 0,85 astetta vuodesta 1880 Suomessa ja muualla Euroopassa hieman enemmän. Ilmaston odotetaan lämpenevän nyt nopeammin kuin tuhansiin vuosiin. Lämpeneminen johtuu kasvihuonepäästöjen voimakkaasta kasvusta sadan viime vuoden aikana. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastonmuutoskysymyksia

”Kun maapallon lämpötila nousee yhdellä asteella, voidaan olettaa, että Suomessa kesät lämpenevät noin puolitoista astetta ja korkeimmat lämpötilat nousevat suunnilleen saman verran. Jos aiemmin tietynlaisessa säätilanteessa olisi ollut 28,5 astetta lämmintä, niin nyt tuleekin 30 astetta”, arvioi yliopistonlehtori Jouni Räisänen Helsingin yliopiston ilmakehä­tieteiden keskuksesta samaisessa Helsingin sanomien artikkelissa.

Kuva Pixabay

Ihmisen toiminta, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käyttö, metsien hakkuu ja kotieläintuotanto, vaikuttavat yhä voimakkaammin ilmastoon ja maapallon lämpötilaan. Ihmisen toiminnasta aiheutuvat päästöt lisäävät suuresti ilmakehässä luonnostaan esiintyvien kasvihuonekaasujen määrää ja vauhdittavat maapallon ilmaston lämpenemistä. https://ec.europa.eu/clima/change/causes_fi

Kuva Pixabay

WWF:n mukaan Ilmakehämme toimii kuten kasvihuone. Ilmakehässä olevat kaasut päästävät läpi auringon säteet, mutta estävät osaa lämmöstä karkaamasta takaisin avaruuteen. Ilmiö mahdollistaa elämän maapallolla. Ihmisen toiminnan seurauksena lämmön karkaamista estävät kaasut lisääntyvät kuitenkin voimakkaasti.
Fossiiliset polttoaineet, kuten öljy, kivihiili ja maakaasu, aiheuttavat kolme neljäsosaa kasvihuonekaasupäästöistä. Tärkeimmät keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat fossiilisista polttoaineista luopuminen, kestävien uusiutuvien energiamuotojen
käyttö, energian säästö ja energiatehokkuus, liikenteen sähköistäminen, metsäkadon pysäyttäminen, luonnollisten hiilinielujen kasvattaminen ja ilmastokestävä ruoantuotanto ja -kulutus. Ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnon monimuotoisuuden suojelu pitäisi olla kaiken päätöksenteon ja budjetoinnin perusta, niin Suomessa kuin EU:ssakin. https://wwf.fi/uhat/ilmastonmuutos/

Kuva Pixabay

Asiassa on EU tasolla edetty, sillä Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona 14.7.2021 suuren ilmastolainsäädäntöehdotusten paketin (Fit for 55), jolla EU vähentäisi nettopäästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Lainsäädäntöehdotukset kattavat laaja-alaisesti talouden eri sektorit ja koskevat muun muassa päästökaupan uudistamista, maiden välistä taakanjakoa, energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa, maankäyttösektorin ja hiilinielujen roolia, autojen päästörajoja,
energiaveroja ja hiilitulleja. Lisäksi syksyllä komissio antaa vielä ehdotuksensa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tarkistuksesta. Lainsäädäntöehdotukset menevät seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston käsittelyyn. EU:n ympäristöministerit keskustelevat paketista ensimmäisen kerran jo ensi viikolla epävirallisessa kokouksessaan. Lainsäädäntöehdotusten määrän ja laajuuden vuoksi niiden käsittelyn odotetaan kestävän noin kaksi vuotta. https://valtioneuvosto.fi/-/10616/eu-n-ilmastopaketti-auttaa-myos-suomea-hiilineutraaliuden-saavuttamisessa

Kuva Pixabay

Eli toivoa on, jos ehdotukset menevät läpi ja lait astuvat voimaan arvioidussa ajassa.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *