Ennaltaehkäisemällä parannamme nuorten mielenterveyttä

Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. (WHO 2013)

Vuoden 2021 kouluterveyskyselyn mukaan 30 prosenttia nuorista tytöistä kertoi kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta . Vuosina 2013‒2019 ahdistuneisuutta oli kokenut 13‒20 prosenttia. Pojista noin kahdeksan prosenttia kertoi ahdistuneisuudesta vuonna 2021. Vastaava osuus vuosina 2013‒2019 oli 5‒7 prosenttia. Määrä on kasvanut huolestuttavasti.

Työssäkäyvien osalta vuoden 2019 tilastojen mukaan 52,5 % työkyvyttömyyseläkkeistä oli mielenterveysperusteisia. Mielenterveyden häiriöt ovat suurin työelämästä syrjäyttävä sairausryhmä. Ne ovat myös suurin syy sairauspoissaoloihin sekä työkyvyttömyyseläkkeelle päätymiseen.

Alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Vuonna 2000 määrä oli 6 301 ja vuonna 2019 määrä oli 13 479. Nykyiset 22- vuotiaat täyttävät 30 vuonna 2030. Nuorten terveydentilaan tulee kiinnittää huomiota nyt ja tehdä ennaltaehkäisevää työtä, etteivät terveysongelmat kasva tulevaisuudessa.

Hyvät mielenterveyspalvelut ovat niin ennaltaehkäisevää kuin korjaavaa toimintaa.

Ohessa kolme keinoa, jolla voidaan tukea mielenterveyttä paremmin:

• Otetaan käyttöön terapiatakuu, joka nopeuttaa ja helpottaa hoitoon pääsyä. Terapiatakuu on lupaus siitä, että ensimmäisen esimerkiksi terveyskeskuskäynnin jälkeen pääsee hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon.
• Mielenterveys tulee huomioida kokonaisvaltaisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä tulee kehittää niin, että mielenterveyshäiriöt tunnistettaisiin jo varhaisessa vaiheessa jolloin hoitoon pääsy tapahtuisi nopeasti.
• Oppilaitoksissa ja työpaikoilla tulee panostaa mielenterveyteen. Tuki tulee olla lähellä siellä missä apua tarvitaan. Tueksi voidaan mm. tarjota esimerkiksi matalan kynnyksen chat-palveluita.

Kun meidän toimintakykymme säilyy parempana, palveluita tarvitaan vähemmän ja lyhyemmän aikaa, ja samalla säästyy myös kustannuksia.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulisi nähdä investointina ihmisiin ja tulevaisuuteen. Mielenterveyden perustasona voisi ajatella että meillä jokaisella on voimaa myös  itse vaikuttaa terveyteemme. Voimaa olla aktiivinen esimerkiksi liikunnan tai terveellisten ruokatottumusten kautta. Mielenterveydessä on pitkälti kyse myötäelämisen kautta kohonneesta omanarvon tunteesta. Tämä tulee olla kaikkien saavutettavissa.