Asiat 2023
Itämeri

Itämeri

“Itämeripäivä on John Nurmisen Säätiön käynnistämä jokavuotinen juhlapäivä meren kunniaksi. Päivää vietetään vuosittain elokuun viimeisenä torstaina. Päivän tavoitteena on innostaa ihmiset nauttimaan ainutlaatuisesta kotimerestämme sekä tekemään konkreettisia tekoja ja lupauksia sen hyväksi. Juhlinnan lisäksi Itämeripäivän tarkoituksena on lisätä tietoa meren monimuotoisesta luonnosta, kulttuurista ja historiasta.” (https://itameripaiva.fi/)

“Vesien käyttö jätealtaana ja roskien loppusijoituspaikkana on ollut traditio vaikka kuinka kauan. Näkyvää saastumista se alkoi aiheuttaa Suomessa jo 1900-luvun alussa. Itämeren kohdalla ongelma paheni, kun jätteitä päätyi mereen maalta, mutta myös merillä liikennöiviltä laivoilta. Itämerestä tulikin 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla yksi maapallon saastuneimmista merialueista.  Erilaisten jätteiden upottaminen mereen oli Suomessa laillista vielä 1960- ja 1970- luvulla. Mereen upottivat saasteensa saariston yksittäiset taloudet, kuten vakituiset asukkaat ja kesämökkiläiset. Tämä käytäntö oli yleinen myös Pellingissä missä mm. Tove Jansson vietti kesiään. Tove ja Tuulikki kävivät upottamassa talousjätteensä mereen vielä Klovharulla asuessaankin. Kaikki pullot ja purkit piti täyttää ennen veteen upottamista. Mereen pohjaan upotettu jäte katosi näköpiiristä, mutta ei maailmasta”. (Ote kirjasta Meri ja Tove, Elämää saaristossa, 2022).

Roskaaminen ei ole loppunut vieläkään. “Meriroskan määrä on kasvanut sitä mukaa kuin muovin käyttö on lisääntynyt. Roskaongelman koko laajuus on vasta paljastumassa. Eniten roskia on kaupunkien rannoilla, mutta myös ulkosaaristosta on löydetty paljon roskaa: satoja kappaleita sadalla rantametrillä. Haitallista mikromuovia on Suomen merivesissä yhtä lailla kuin maailman muissa merissä.” (Ymparisto.fi)

Roskaamisen lisäksi Itämerta vaivaavat rehevöityminen, haitalliset aineet, kuten raskasmetallit ja kemikaalit sekä merialueiden kasvava käyttö.

Itämeren tilan parantaminen on monimutkainen ja pitkän aikavälin projekti, joka vaatii monenlaisten toimenpiteiden yhdistelmää esim.

  • Jätevesien käsittelyä: Tehokas jätevesien käsittely on ensiarvoisen tärkeää, jotta ravinteiden, kuten typen ja fosforin, pääsy mereen voidaan minimoida. Tehokkaat jätevedenpuhdistuslaitokset ja jätevesien asianmukainen käsittely auttavat vähentämään rehevöitymistä.
  • Maatalouden hallintaa: Maatalouden ravinteiden hallinta on olennainen osa Itämeren tilan parantamista. Esimerkiksi eroosionhallinta, lannoitteiden tehokas käyttö ja peltokasvien monimuotoisuuden lisääminen voivat vähentää ravinteiden huuhtoutumista mereen.
  • Kalastuksen hallintaa: Kalakantojen ylikalastus voi vaikuttaa meren ekosysteemiin. Tarkkaan harkittu kalastuskiintiöiden asettaminen ja suojelualueiden perustaminen auttavat ylläpitämään terveitä kalakantoja ja tasapainoista ekosysteemiä.
  • Laitosten päästöjen hallintaa: Teollisuuden ja voimalaitosten päästöjen hallinta on tärkeää veden laadun kannalta. Päästöjen vähentämiseen tähtäävä teknologian päivitys ja päästöjen valvonta voivat auttaa vähentämään haitallisia vaikutuksia.
  • Rannikkoseutujen suunnittelua: Rakentamisen ja rannikkokehityksen suunnittelussa on otettava huomioon ympäristövaikutukset, kuten rantojen eroosio ja rantaviivan muutokset.
  • Kansainvälistä yhteistyötä: Itämeren valtioiden välinen yhteistyö on välttämätöntä, koska monet haasteet ovat rajat ylittäviä. Yhteiset strategiat ja toimintasuunnitelmat voivat tehokkaasti edistää itämeren tilan paranemista.
  • Tutkimusta ja seurantaa: Jatkuvan tutkimuksen ja ympäristön seurannan avulla voidaan saada parempaa tietoa Itämeren tilasta ja sen muutoksista. Tämä tieto auttaa suuntaamaan toimia oikeisiin suuntiin ja arvioimaan toimenpiteiden vaikutuksia.

Tärkeää on lisätä tietoisuutta Itämeren tilasta ja sen suojelemisen tärkeydestä. Itämeripäivä tapahtumineen on yksi keino tähän. https://itameripaiva.fi/tapahtumat/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *