Arkiliikuntaa

Kävely ja pyöräily ovat yksilön, yhteiskunnan ja ilmaston näkökulmasta parhaat tavat liikkua. Kattavat, yhtenäiset, helppokulkuiset ja turvalliset pyöräliikenteen verkostot mahdollistavat kaiken ikäisten ja -kykyisten pyöräilyn ja mahdollistavat myös sähköpotkulautojen turvallisen käytön.

Arkiliikkumista tuleekin ohjata autoilusta julkiseen liikenteeseen ja aktiivisiin liikkumistapoihin, kuten kävelyyn ja pyöräilyyn, jolloin edistetään terveyttä ja ehkäistään ympäristöhaittoja. Kävelyreitit ja pyörätiet tuleekin kaavoittaa suunnitelmallisesti jo varhaisessa vaiheessa. Lähiliikuntapaikat tarjoavat omalta osaltaan liikunnan harrastamisen erilaisia mahdollisuuksia ja ne ovat tärkeä osa kuntalaisten hyvinvoinnin ylläpitämisessä. 

Rakentamisessa ei tule kadottaa puistoja ja metsiä, sillä ne lisäävät liikkumista sekä luovat esteettisiä kokemuksia ja hyvinvointia. Jokaiselta asuinalueelta on löydyttävä lähiluontoa ja puistoja helposti saavutettavissa. Hyvä ohje viheralueiden suunnitteluun on, että jokaisen asukkaan ikkunasta näkyy vähintään 3 puuta, puiden latvuspeittävyys asuinalueen pinta-alasta on vähintään 30 prosenttia ja jokaisella asukkaalla on enintään 300 metrin kävelymatka lähimmälle viheralueelle.

Kaupunkiluonnolla on moninaisia terveyshyötyjä mielenterveyden ja vastustuskyvyn lisääjänä, lämpöolojen tasaajana ja liikkumiseen kannustajana. Liikkumattomuus on kasvava terveysongelma, mutta kaupungeilla on runsaasti keinoja aktiivisen ja terveellisen elämäntavan edistämiseen.

Kaikille saavutettava kaupunkiympäristö kannustaa luontevaan kaupunkitilan käyttöön. Kaupunkitila on hyvä silloin, kun se on turvallinen itsenäiseen liikkumiseen kaikenikäisille. Koulut, päiväkodit ja muut jokapäiväiset tarpeet tulisi olla saavutettavissa myös asukkaille, joilla ei ole mahdollisuutta ajaa autoa. Kun palvelut ovat lähellä, joukkoliikenne toimii ja jalkakäytävien kunnossapidosta on huolehdittu, helpottuu niin lasten, hoivavastuuta kantavien kuin heikosti liikkuvien ihmisten arki.