
Mimmit koodaa?
Ohjelmisto- ja e-business ry:n Mimmit koodaa -ohjelma käynnistyi vuonna 2018 ja ohjelmalle myönnettiin joulukuussa 2019 EU:n kansalaisyhteiskuntapalkinto sukupuolten tasa-arvon edistämisestä.
Mimmit koodaa -ohjelman tavoitteena on tasa-arvon, diversiteetin ja osaamisen kasvattaminen toimialalle. Softa-ala on edelleen yksi sukupuolittuneista toimialoista. ”Softaa käyttää yhä suurempi määrä monimuotoisuutta edustavia ryhmiä niin työelämässä kuin yksityiselämässäkin. Siksi myös softaa tekevien tulisi edustaa tätä monimuotoisuutta, jotta lopputuotteista tulisi mahdollisimman monipuolisia sekä tehtävänsä täyttäviä”, on todennut Mimmit koodaa -hankkeen ohjelmakoordinaattori Milja Köpsi.
Teknologian kehittäjiksi on saatava lisää tyttöjä ja naisia, sillä teknologian avulla muutetaan maailmaa. Siksi ei ole yhdentekevää, ketkä järjestelmiä tekevät.

Linda Liukkaalta ilmestyi vuonna 2015 lapsille suunnattu ensimmäinen sadun muotoon kirjoitettu Hello Ruby -ohjelmointikirja. Hello Rubyllä on omat engalnninkieliset nettisivut. Linda on myös Yli 200 maassa järjestetyn tyttöjen ohjelmointityöpaja Rails Girlsin perustaja. Rails Girls opettaa koodauksen alkeita & kannustaa tyttöjä ja naisia tekniikan alalle.

Helmikuussa 2020 ohjelmistoalasta 500 kiinnostunutta naista kokoontui Helsinkiin #mimmitkoodaa launchiin. Avauspuheenvuorossaan sisäministeri Maria Ohisalokin totesi, että millaista maailmaa me rakennamme teknologian varaan, jos lähinnä miehet ovat siitä päättämässä. Sellaisessa tilanteessa on myös vaarana, että puolikkaan ihmiskunnan näkemykset jäävät huomiotta.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 ICT-alan tutkinnon suorittajista oli naisia 20 % .

Samoin ICT-alalla työskentelevistä oli naisia n. 20% vuonna 2019.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) vuonna 2020 tekemän Ohjelmistoalan toimialaraportin mukaan ohjelmistoalan työntekijöiltä edellytetään ajantasaista teknistä osaamista esimerkiksi tietyistä ohjelmointikielistä. Toimialalla osaaminen vanhenee nopeasti, koska teknologioiden kehitysvauhti on nopea. Ohjelmistoala on miesvaltainen toimiala ja esimerkiksi ICT-alan erityisasiantuntijoista vain noin 15 % on naisia. Toimialan tulevaisuuden kasvun suurena haasteena on osaajapulan ratkaiseminen ja sitä osaajapulaa voidaan ratkaista innostamalla mimmit koodaamaan.
Kiitos tärkeän asian esille tuomisesta. Sukulaistyttäreni on jo aika pitkällä ohjelmoinnissa, mutta epäilee silti kykyjään miesvaltaisella alalla. Äkkiseltään tämänkin linkin CAD/CAM-sorvausohjelmistojen tuottaja vaikuttaa miehiseltä, mutta tarkemmin tutkittuani se tekee työtä interaktiivisten graafisten järjestelmien parissa eli oikeastaan on valmistukseen tähtäävää suunnittelua. Mikä sen konkreettisempaa ohjelmointia, ja sopii varmasti naisillekin!
Mimmi koodaa järjestää virtuaalitapahtuman 3.9.2023, jos sukulaistyttöäsi kiinnostaa.
“Naiskoodareita on ollut 1960-luvulta saakka. Katherine Johnson, Dorothy Vaughan ja Mary Jackson työskentelivät Yhdysvaltojen avaruusohjelmassa 1960-luvulla. He olivat afroamerikkalaisia naisia, jotka laskivat lentoratoja avaruusohjelma Mercurylle ja ohjelmoivat IBM 7090 -konetta. Heistä on tehty elokuvakin, Hidden figures -elokuvassa. Kannattaa katsoa.
Margaret Hamilton oli ohjelmistoinsinööri, joka työskenteli Apollo-avaruusohjelmassa. Hän kehitti avaruusalusten lennonaikaisia tietokoneohjelmia. Hedy Lamarr taas oli Hollywood-tähti ja keksijä. Toisen maailmansodan aikana hän keksi radiosignaalin, joka hyppeli taajuudelta toiselle. Sen ansiosta vihollisen oli vaikeampi häiritä veden alla kulkevia torpedoja.
Mutta 1950- ja 1960-luvuilla, myös Suomessa ohjelmointi oli naisten työtä.
Laskija, englanniksi computer, oli alun perin titteli naisille, jotka toisen maailmansodan aikaan laskivat kynän, paperin ja matemaattisten mallien avulla ennusteita ohjusten lentokaarille.”
https://dynamic.hs.fi/a/2021/kadonneetkoodaajat/
Ainakin nykyisessä työpaikassani naiskoodareita on ollut jo 1960-luvulta ja on vielä tänäkin päivänä 🙂