Asiat
Pakolaisuus

Pakolaisuus

Taannoisessa Keravan tarkastuslautakunnan kokouksessa  saatiin katsaus maahanmuuton tilanteeseen Keravalla. Työperusteisen maahanmuuton osuus todettiin olevan kasvussa. Maahanmuuton perusteita ovat olleet myös 

  • avioliitto ja perhe
  • opiskelu
  • kansainvälinen suojelun tarve sekä 
  • pakolaisuus.

Keravan kaupungilla on toistaiseksi voimassaoleva sopimus pakolaisten vastaanotosta Uudenmaan Ely-keskuksen kanssa. Kerava on sitoutunut vastaanottamaan 20-25 kiintiöpakolaista tai turvapaikan saanutta joka kolmas vuosi ja vuosi 2022 on vastaanottovuosi. Suomen tasolla turvapaikanhakijamäärät ovat 2000-luvulla olleet n. 1500 hakijaa vuodessa poikkeuksena vuosi 2015, jolloin turvapaikanhakijoita oli lähes 32 500. Suurin yksittäinen syy oli Syyrian sota. 

Migrin mukaan  turvapaikkahakemuksia jätettiin vuoden 2021 tammi-lokakuussa 2 021 ja vuoden 2020 tammi-lokakuussa yhteensä 2 796. Kiintiöpakolaisten määrä vuosina 2002-2019 on ollut 750 henkilöä vuodessa. Vuonna 2020 määrä oli 850 ja vuonna 2021 määrä oli 1050. https://tilastot.migri.fi/index.html#decisions/23330

Nyt käynnissä olevan Ukrainan sota voi pakottaa miljoonia ihmisiä jättämään kotimaansa. Sota ja väkivalta lähialueellamme voi hyvin nopeastikin tuoda Suomeen enemmän suojelua hakevia ihmisiä kuin koskaan aikaisemmin.  Tällä tulee olemaan merkitystä sekä koko Suomen, että myös  Keravan kiintiömäärän kasvuun. Yle uutisoi 13.3.2022, että Ukrainasta on tullut lauantai-iltaan mennessä Suomeen noin 3 300 sotaa paennutta, jotka ova hakeneet turvapaikkaa tai tilapäistä suojelua. Tilapäinen suojelu on käytössä vuoden 2023 maaliskuuhun asti.

Samaisessa Ylen uutisessa Diakonissalaitoksen Traumaterapiayksikön psykologi Ferdinand Garoff, joka on pitkään työskennellyt pakolaisten parissa sanoo, että jo pitkään on ollut ongelma, että erilaisista kulttuureista tulevia pakolaisia kohdellaan eri tavoin. Jos vaikeista olosuhteista tullut turvapaikanhakija kohtaa lisäksi syrjintää ja rasismia, se vaikeuttaa hänen tilannettaan ja selviytymistään vaikeista kokemuksista.

Tällä hetkellä keskimääräinen turvapaikkahakemuksen käsittelyaika on kymmenen kuukautta. Tavoite on saada hakemukset käsiteltyä puolessa vuodessa. Silti meillä on pakolaisia, joiden turvapaikkahakemusten käsittely on kestänyt vuosia. Hämmennystä on herättänyt aiemmin Suomeen tulleiden pakolaisten keskuudessa se, miksi Ukrainasta paenneilla on mahdollisuus saada nopeasti oleskelulupa tilapäisen suojelun perusteella. 

Pakolaisuus on kriisi, jota kukaan ukrainalainen tai mukaan kotimaastaan pakoon lähtemään joutunut ei ole valinnut. Tällaisissa kriiseissä tarvitaan yhteistyötä sekä välitöntä hätäapua ja turvaa. Kaikkia tulisi kohdella samalla tavalla riippumatta mistä kulttuurisesta tai etnisestä taustasta henkilö tulee. Lisäksi  on varmistettava vastaanottavien yhteiskuntien ja yhteisöjen tuki uuteen elämään asettumisessa ja varmistettava kotouttamisen onnistuminen.

Uusi laki kotouttamisen edistämisestä on valmistelussa ja  tulossa voimaan 2024. Kotouttamisen tarkoituksena on saavuttaa täysimääräinen ja tasa-arvoinen jäsenyys yhteiskunnassa. Se valmistaa pakolaisia sopeutumaan vastaanottaviin yhteiskuntiinsa luopumatta kulttuuri-identiteetistä ja samalla valmistelee vastaanottavia yhteisöjä vastaanottamaan pakolaisia ja vastaamaan monimuotoisen väestön tarpeisiin. Keravalla on päivityksen alla myös oma  kotouttamisohjelma, joka ei ole sidoksissa maahantulon perusteisiin vaan tarpeisiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *