
Liikkumaan
Näin korona aikana monia liikuntatapahtumia on peruttu ympäri Suomen. Likkojen lenkin piti olla Tampereella touḱokuussa, mutta päätettiin kuitenkin järjestää elokuun lopussa. Osallistujia oli n. 1500. Itsekin olin paikalla ja turvavälit ainakin siellä missä itse liikuin oli kunnossa. Reissu meni ystäväni kanssa kävellessä.
Nyt syyskuussa piti osallistua Sherwood runiin, mutta se siirrettiin ensivuoden huhtikuulle. Eipä haittaa, tässä ehtii vielä treenata ja parantaa aikaa. Mutta ei pelkästään sitä, sillä kuntoilemalla voi jopa hidastaa aivojen ikääntymistä.

Liikunta ylläpitää aivojen toimintakykyä synnyttämällä uusia hermosoluja ja solujen välisiä yhteyksiä. Aerobinen liikunta lisää aivoperäisen hermokasvutekijän (bdnf) tuotantoa. Vuoden peruskuntoharjoittelu nostaa keski-iän ylittäneillä bdnf-pitoisuutta, laajentaa hippokampusta ja parantaa muistia. Myös otsolohkon etuosa laajenee ja sillä on vaikutusta mm. päätöksentekoon ja kykyyn hoitaa monta asiaa yhtäaikaa. (Tiede 5/2020).

UKK- instituutti suosittaakin viikoittaista liikkumista 18–64-vuotiaille seuraavasti:
Reipasta liikkumista terveydeksi | Kaikki sydämesi sykettä nopeuttava liikkuminen kelpaa. Ainakin 2 t 30 min viikossa. | Liikkuminen on reipasta, jos pystyt puhumaan hengästymisestä huolimatta. | Uinti, sauvakävely, jumppa, tanssi ja retkeily. |
Rasittavaa liikkumista kunnon vuoksi | Saat samat terveyshyödyt lyhyemmässä ajassa, kun lisäät liikkumisesi tehoa. Ainakin 1 t 15 min viikossa. | Liikkuminen on rasittavaa, jos puhuminen on hankalaa hengästymisen takia. | Juoksu, pyöräily, hiihto ja pallopelit. |
Lihaskuntoa ja liikehallintaa toimintakyvyn tueksi | Kuormita suuria lihasryhmiä ja haasta tasapainoa tavallista enemmän. Ainakin 2 krt viikossa. | Porraskävely, raskaat pihatyöt, ryhmäliikunta, kuntosali ja pallopeli |

Liikunnan lisäksi on hyvä muistaa myös monipuolinen kasvisvoittoinen ruokavalio.