Mökkeilyä
Hurahdin mökkeilyyn kymmenisen vuotta sitten ja hommasin oman n. vuonna 1930 rakennetun torpan. Torppa oli ostaessa hyvässä kunnossa ja sähköistetty, mutta on ajan saatossa remontoitu miellyttämään omaa silmää ja tarpeita. Vesi otetaan edelleen kaivosta ja sauna on pihan perällä. Sittemmin torppaan on vedetty valokuitukaapeli, jotta mm. etätyö sujuu torpalta jouhevasti sekä asennettu aurinkopaneelit katolle.
Itse mökkeilen ympäri vuoden. Uin, ulkoilen, kuuntelen linnunlaulua, ihailen ruskaa, luen, poltan kynttilöitä, saunon, teen lumitöitä jne. Onni on myös lähikauppa kävelymatkan päässä, josta saa mitä tarvitsee. Ei tarvitse lähteä mökkikylältä mihinkään jos ei halua.
Koronapandemian myötä monet ovat innostuneet mökkeilystä ja mökkikauppa on vilkastunut. Maanmittauslaitoksen mukaan koronaviruksen aiheuttama poikkeusaika on kääntänyt katseet kotimaahan ja aiheuttanut 17 prosentin nousun kesämökkien kauppamäärissä tammi-toukokuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Halutaan olla enemmän luonnossa, tuetaan mökkipaikkakunnan palveluita ja siten pidetään paikkakuntaa elinvoimaisena. Lähimatkailu pienentää myös hiilijalanjälkeä siihen verrattuna, että lentäisi ulkomaille.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 Suomessa oli 511 900 kesämökkiä, yli 2 000 kesämökkiä enemmän kuin edellisenä vuonna. Kesämökeistä noin 95 prosenttia oli yksityishenkilöiden tai perikuntien omistuksessa. Kesämökkejä on rakennettu 2000-luvulla eniten Lappiin ja Etelä-Savoon, molempiin maakuntiin on rakennettu yli 8 000 kesämökkiä.