Luonnon terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on selvittänyt Sitran rahoittamassa hankkeessa luonnon terveysvaikutuksia ja niiden taloudellista merkitystä sekä tuottanut tietoa luonnon terveyshyödyistä päätöksenteon tueksi.

Näyttöä luontoympäristöjen hyödyistä mielenterveydelle aikuisilla, ml. stressin vähentäminen ja mielialan parantaminen, sekä niistä aiheutuville kuluille on selkeää. Tutkittua tietoa tuleekin soveltaa mielenterveysongelmien ehkäisyssä ja hoidossa. Aikuisilla pääsy viheralueille näyttää suojaavan lihavuudelta tai ylipainolta sekä tyypin 2 diabetekselta.

Hankkeessa arvioitiin lisäksi luontoympäristön terveysvaikutusten taloudellista merkitystä Suomessa esimerkkilaskelmien avulla. Tarkasteltavaksi valittiin kolme kansanterveydellisesti merkittävää sairautta: masennus, tyypin 2 diabetes ja astma. Näiden sairauksien ilmaantuvuuden tai hoidon oli havaittu olevan yhteydessä luontoympäristöistä saatavaan hyötyyn Pohjoismaissa.

Taloudellisten esimerkkiarviointien pohjalta taloudellisen hyödyn yhteenlaskettu potentiaali masennuksen, tyypin 2 diabeteksen ja astman lääkehoidon osalta arvioidaan olevan vuosittain 139,4 M€ ‒ 290,8 M€, riippuen menetettyjen elinvuosien arvon määrityksestä. Esimerkkilaskelmien tulos aliarvioi kuitenkin luonnon terveyshyötyjen kokonaispotentiaalin, sillä merkittäviä sairausryhmiä jäi tarkastelun ulkopuolelle. Summaamalla yhteen laajemmin sairauksien ehkäisemisen hyötyjä, voidaan luontoympäristöjen terveystaloudellisen arvon arvioida olevan Suomessa jopa 2,5 miljardia euroa vuodessa.

Tehdyssä raportissa annetaan 14 suositusta luontoympäristöjen terveys- ja talousvaikutusten edistämiseksi Suomessa. Suositukset kohdentuvat erityisesti maankäyttösuunnitteluun sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen.

Ohessa tiivistetysti:

Sosiaali- ja terveyssektorilla – Pyritään sairauksien hoidosta niiden ehkäisyyn 

1. Lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuutta ja ymmärrystä luontoterveydestä. Asennemuutoksen ja neuvonnan myötä asiakkaiden luontoliikkumisesta ja luontokontakteista saatavat terveyshyödyt kasvavat. 

2. Terveydenhuollon suosituksiin, hoitopolkuihin ja digitaalisiin sovelluksiin liitetään tietoa ja ohjeita luontokontaktien hyödyistä ja riskeistä. Omahoitoon liittyvää ohjeistusta vahvistetaan tiedolla luontoympäristön terveyshyödyistä ja kannustetaan ohjeiden soveltamiseen. 

3. Lisätään mahdollisuuksia terveyttä edistävään luontokontaktiin erilaisissa hoivaympäristöissä esimerkiksi ulkoiluttamalla asiakkaita säännöllisesti. 

4. Hyvinvointialueiden väestön terveyttä ja toimintakykyä tukeviin toimintoihin liitetään luontoterveydestä tiedottaminen ja neuvonta esimerkiksi hyvinvointialueiden ja yksityisten terveydenhoitoyritysten kautta. 

5. Tehdään selvitys mahdollisuuksista kytkeä luontoympäristöjen mielenterveyshyödyt osaksi Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin Hyvä käytäntö -konsensussuosituksia. 

Ihmisen arkiympäristöissä – Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus terveelliseen ympäristöön. Jotta luontoympäristön hyödyt saavutetaan, tulee sen olla lähellä ihmisiä. 

6. Koulujen ja päiväkotien läheisten luontoympäristöjen käyttöä pitäisi lisätä kouluissa ja varhaiskasvatuksessa ja lapsia pitäisi tutustuttaa ja kannustaa luonnossa oleskeluun, leikkimiseen ja liikkumiseen. Päiväkotien ja koulujen pihojen kehittämiseen monipuolisiksi lähiliikuntapaikoiksi tulisi sisällyttää luontoympäristön säilyttäminen tai ympäristön viherryttäminen. 

7. Työympäristöistä saatu luontoaltistus voi edistää myös työhyvinvointia. Työnantajat voivat esimerkiksi mahdollistaa luontokävelyitä osana päivittäisiä taukoja ja kannustaa työntekijöitä niihin. 

8. Kaavoitusta ja rakentamista varten tarvitaan yksityiskohtaisempia luontoalueiden laadun ja koon huomioon ottavia mitoitustavoitteita ja työkaluja, jotka kytkevät mukaan myös luontoympäristöjen terveys- ja ilmastohyödyt. 

9. Sektorien välistä yhteistyötä kunnissa, maakunnissa ja muissa yhteisöissä on edistettävä. Erityisesti kaavoituksen ja rakentamisen aloilla tulisi huomioida vahvemmin luontoperustainen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. 

10.Jatkossa tarvitaan luontoympäristöä paremmin säästävää rakentamista sekä olemassa olevien luontokohteiden laadun parantamista ja ylläpitoa. Luontokontaktiin ja luontoalueiden käyttöön rohkaisevaa viheralueiden suunnittelua ja hoitoa tulee kehittää. Alueiden suunnittelussa on tärkeää huomioida erilaisten asukasryhmien näkökulmia ja yhteishyötyjä.

Luontoympäristöjen terveyshyötyjen integroiminen liiketoimintaan 

11.Luontoympäristöjen terveysvaikutuksilla on huomattava potentiaali uusiin terveyssektorin innovaatioihin, jotka vahvistavat kansanterveyttä ja pienentävät tautitaakkaa. Näihin kannattaa kohdentaa TKI-panostuksia. 

12.Työterveys- ja hyvinvointipalveluja tarjoavien yritysten ja vakuutusyhtiöiden kannattaa tutkia luonnon terveyshyötyjä mahdollisuutena edistää hyvinvointia ja työssä jaksamista kustannustehokkaasti. 

13.Terveys- ja hyvinvointiaiheisten sovellusten kehittäjien kannattaa hyödyntää uusinta tutkimustietoa luonnon terveyshyödyistä ja integroida ne sovellusten tarjoamiin suosituksiin. 

Luontoterveysohjelma – Perustetaan kansallinen ohjelma laajamittaisten terveyshyötyjen ja kustannussäästöjen maksimoimiseksi 

14.Suomeen tulisi perustaa kansallinen luontoterveys-ohjelma, jonka tavoitteena on tuoda luonnon terveyshyödyt ihmisten arkeen ja osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa kansansairauksien tautitaakan vähentämiseksi. Kansallisen ohjelman onnistumisen avain on eri toimijoiden yhteistyö ja aloitteiden koordinointi. 

Raportin pääsee lukemaan kokonaisuudessaan täältä https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/555356/luke-luobio_76_2024.pdf?sequence=1&isAllowed=y