Metsän hakkuut elokuussa

Viime viikonloppuna, eli elokuun puolivälissä havaitsin mökkini lähellä jälleen tehdyn avohakkuita. Alue ei ole suuri, mutta kuitenkin. Näin Suomen luonnon päivänä 26.8. voi tätäkin asiaa nostaa esille, vaikka moni kehottaakin juhlimaan päivää rennosti ja pilke silmäkulmassa, mikä sekin on ok.

Suomalaiset alkoivat oma-aloitteisesti liputtaa Suomen luonnolle siitä lähtien, kun sisäministeriö suositteli liputusta Suomi100-juhlavuotena. Luonnolle liputtaminen onkin suomalaisten itsensä aikaansaama traditio. Suomi on toistaiseksi ainoa maa maailmassa, joka liputtaa luonnolle. Tästä voimmekin nostaa itsellemme ns. hattua.

Metsää voi kuitenkin hoitaa jatkuva kasvatuksen periaatteella. Silloin metsästä hakataan pääasiassa isoja tukkipuita. Pienemmät puut ja osa isommista puista jätetään kasvamaan, jolloin metsä näyttää hakkuun jälkeen edelleen edes joltiseenkin metsältä.

Pääosin lintujen pesinnät ajoittuvat Suomessa huhti–heinäkuulle, mutta vielä syyskuussakin on vielä pesijöitä mm. haarapääsky ja sepelkyyhky. Pesimäaikaan kaikki linnut Suomessa ovat rauhoitettuja, mutta silti lintujen pesimäaikaisia hakkuita ei kuitenkaan rajoiteta viranomaismääräyksin.

WWF:n mielestä nykyinen luonnonsuojelulaki rikkoo EU:n lintudirektiiviä, joka kieltää lintujen tahallisen häirinnän ja pesien vahingoittamisen. Myös EU:n komissio on ilmoittanut pyytävänsä Suomelta aiheesta selvitystä. Erityisen tärkeää pesimäaikaisten hakkuiden rajoittaminen on linnustoltaan rikkaimmissa metsissä. Näitä ovat esimerkiksi rantametsät, korvet, lehtipuuvaltaiset metsät, lehdot ja lehtomaiset kankaat. Koska elinympäristöjen häviäminen ja heikkeneminen on tärkein syy lintukantojen taantumiselle, niin metsien suojelua on edistettävä. (wwf.fi)

Hakkuualueet tulisikin tarkastaa linnunpesien osalta ennen hakkuiden alkamista ja pidättäytyä hakkuista jos pesiä löytyy. Toivottavasti näin tehdään enenevässä määrin.