1,5 asteen elämäntavat

Keravan kaupunki ja Jalotus ry järjestivät yhteistyössä 28.10.2020  webinaarin kestävästä asuinalueesta ja kestävästä elämästä. Webinaari taustoitti Keravan asuntomessut 2024 -projektia. Asuntomessujen ja rakentuvan asuinalueen punaisena lankana on kestävä asuinalue. Webinaarissa käsiteltiin asiaa eri näkökulmista, mutta mielenkiintoisin minusta oli  Michael Lettenmeierin (resurssiviisauden ja vähähiilisen elämäntavan konsultti, Aalto-yliopiston tutkijatohtori ja D-mat oy:n toimitusjohtaja) esitys aiheena 1,5 asteen asuinalue: Millaiseen hiilijalanjälkeen meillä on varaa vuosina 2030 ja 2050 kulutuksen eri osa-alueilla? Millainen asuinalue tukee kestävää elämää?

Kuva: Sitra.fi

Michaelin esityksessä paneuduttiin kotitalouksien ja yksilöiden elämäntapoihin – eli mitä ostamme ja mitä syömme, missä ja miten asumme, miten ja mihin liikumme. Näiden hiilijalanjälki tarjoaa perustan päästövähennystoimenpiteille. Elämäntapojemme muuttamisella voisikin olla näkyvä ja nopea vaikutus hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Yksilö voi esimerkiksi helpommin muuttaa ruokavaliotaan vähäpäästöisemmäksi milloin tahansa tekemällä uudenlaisia ostopäätöksiä.

Kuva: Sitra.fi

Esityksessä tarkasteltiin Suomen ja Japanin lisäksi Brasilian, Intian ja Kiinan asukkaiden määrällisestä kulutuksesta laskettua keskimääräistä hiilijalanjälkeä. Pysäyttävää oli kohteena olleiden maiden keskimääräinen elämäntapojen vuotuinen hiilijalanjälki, joka oli vuonna 2017 henkeä kohden laskettuna seuraavanlainen:

  • Suomessa 10,4 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (t CO2 e),
  • Japanissa 7,6 tonnia,
  • Kiinassa 4,2 tonnia,
  • Brasiliassa 2,8 tonnia ja
  • Intiassa 2,0 tonnia.

Jotta Suomessa päästään Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteeseen, niin  henkeä kohden lasketun kulutukseen perustuvan hiilijalanjäljen tavoitetaso olisi 2,5 tonnia CO2 e vuoteen 2030 mennessä, 1,4 tonnia vuoteen 2040 mennessä ja 0,7 tonnia vuoteen 2050 mennessä.

Kuva: Pixabay

Elämäntapojen hiilijalanjäljestä noin 75 prosenttia muodostuu kolmesta osa-alueesta: elintarvikkeet, asuminen ja liikkuminen. Runsaasti päästöjä aiheuttavia ovat liha- ja maitotuotteiden kulutus, fossiilisiin polttoaineisiin perustuva kodin energiankulutus, yksityisautoilu sekä lentomatkustus.

Kuva: Pixabay

Yksilö voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään monella tavalla omat resurssinsa huomioon ottaen esim. korvaamalla yksityisautoilu joukkoliikenteellä tai sähköpyörällä, ottamalla käyttöön sähkö- tai hybridiauton, lisätä kimppakyytejä, asua lähempänä työ- tai opiskelupaikkaa, vaihtamalla asunto pienempään, tuottamalla sähkö ja lämmitysenergia uusiutuvilla energialähteillä, hyödyntämällä maa- ja ilmalämpöpumppuja, suosimalla kasvis- ja vegaaniruokavaliota, korvaamalla maitotuotteet kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla ja korvaamalla punainen liha kanalla tai kalalla.

Kuva: Pixabay

Pienilläkin teoilla on merkitystä.

Enemmän ja tarkemmin aiheesta löytyy Sitran selvityksestä, jota ovat Michaelin lisäksi olleet tekemässä Lewis Akenji, Viivi Toivio, Ryu Koide ja Aryanie Amellina.


Takkatulta

MIkä sen mukavampaa kostealla ilmalla tai pakkaspäivänä, kuin laittaa tuli takkaan. Kotona on avotakka, joka ei ole oikeastaan muuta kuin tunnelmanluoja. Tuota takkaa ei tule tule sytytettyä montakaan kertaa vuodessa, mutta torpalla on pönttöuuni ja porinmatti, joita käytetään pääosin lämmittämiseen torpalla ollessa.

Motivan selvityksen mukaan tulisijojen kehityshistoria on pitkä leiritulesta nykyaikaiseen varaavaan takkaan. Kehitys oli hidasta vuosisatojen ajan ja varsinainen tulisijan korvaaja syntyi vasta 1930-luvulla kaupungistumisen ja keskuslämmityskattiloiden myötä. Vaikka tulisijojen määrä 1900-luvun loppua kohti väheni, puun polton rooli harvaan asutussa maassa poikkeusolojen lämmöntuottajana on säilynyt.

Suomessa on yli miljoona varaavaa tulisijaa ja saman verran puulämmitteisiä saunoja. Puuta poltetaan 5,2 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Puun polttaminen pientulisijoissa  tuottaa päästöjä ilmaan siinä missä muukin energiantuotanto tai liikenne. Puun pienpoltosta syntyyTHL:n mukaan:

  • 40 % Suomen kaikista pienhiukkaspäästöistä (PM2.5)
  • 55 % kaikista mustan hiilen (BC) päästöistä, jotka lämmittävät alailmakehää erityisesti pohjoisilla alueilla
  • Yli 80 % soluille myrkyllisten ja syöpävaarallisten PAH-yhdisteiden päästöistä
  • 30 % haisevien ja limakalvoja ärsyttävien haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen (VOC) päästöistä
  • 25 % hiilimonoksidin (CO) päästöistä.

Hengitysliiitoo ohjeistaa, että sytyttämällä oikein voi helposti vaikuttaa poltosta aiheutuvien päästöjen määrään. Näin sytytät oikein:

  • Tarkista ennen tulen tekemistä, että tuhka on poistettu asianmukaisesti, ja pellit ovat auki.
  • Lado puut vaakatasoon siten, että palamisilma pääsee kiertämään pilkkeiden välistä.
  • Aseta isot puut alle, pienemmät päälle, ja ylimmäksi sytykkeet.
  • Jätä vapaata tilaa vähintään kolmasosa tulipesän korkeudesta.
  • Huolehdi, että huoneeseen tulee riittävästi korvausilmaa.

Tuosta tunnelmallisesta avotakasta vielä sen verran, että harkinnassa on ollut esim. valurautaisen takkasydämen hankinta, jolloin lämmintä ilmaa kierrätetään tiilimuurauksen ja yksikuorisen sydämen välissä. Tällöin tiilimassa varautuu samalla lämpimäksi ja lämmittää vielä pitkään tulen sammumisenkin jälkeen. Avotakassa puuta polttaessa lämpö karkaa harakoille ja muu asunto viilenee. Lämpöä riittää vain takan vieressä istuessa.


Rumat ne vaatteilla koreilee, vai miten se menikään?

Kuva: Pixabay

Miten hankkia ja käyttää vaatteita niin, ettei turhaan kuormittaisi ympäristöä? Ekologisessa pukeutumisessa keskeistä on, että vaatteen elinkaari on mahdollisimman pitkä eikä vaatteita hankita kuin tarpeeseen. Itselle voi esittää muutaman kysymyksen silloin kun vaatteen hankinta on mielessä:

  • Tarvitsetko todella uuden vaatteen? Entä jos yhdistäisit vanhoja vaatteita uudella tavalla tai tuunaisit niitä?
  • Löytyisikö sopiva juhla-asu esimerkiksi vaatelainaamosta?
  • Hyödyntäisitkö kirpputoreja?

Kannataa pitää myös hyvää huolta jo olemassa olevista vaatteista.

Kuva: Pixabay

Vaatelainaamo on ekologinen vaihtoehto. Voit lainata vaatteita arkeen ja juhlaan sekä sellaisia vaatteita, joita et ehkä haluaisi ostaa itsellesi, mutta olisi kiva kokeilla. Vaatelainaamon idea on vuokrata vaatteita ja asusteita lyhyeksi aikaa kerrallaan. Näin ollen uusia vaatteita ei ole välttämätöntä ostaa.  Lainaamoilla on eripituisia ja hintaisia jäsenyyksiä. Vaatelainaamoita ovat mm. seuraavat:

Kuva: Pixabay

Jos kaappeihin on kertynyt tarpeettomia vaatteita tai asusteita, joista haluat päästä eroon helposti ja nopeasti on nettikirpputorit vaivaton tapa myydä ne pois. Riippuen kirpputorista voit joko itse ottaa kuvat ja hinnoitella tuotteet ja lähettää ne kirpputorille myytäväksi, jolloin voit myydä mitä mitä haluat. Vaihtoehtoisesti voi ostaa täyden palvelun, jossa pakkaat vain vaatteet huolellisesti ja toimitat ne kirpputorille, jossa ne tarkastetaan ja hinnoitellaan. Myydyistä tuotteista maksetaan 30-80 % riippuen tuotteen ulosmyyntihinnasta. Ne tuotteet, jotka eivät läpäise tarkastusta, toimitetaan postikuluja vastaan takaisin lähettäjälle tai toimitetaan niin halutessa hyväntekeväisyyteen. Muutamia nettikirpputoreja ohessa:

Kuva:Pixabay

Ilo on ollut myös huomata, että jotkin liikkeet kuten Andiata korjaavat asiakkaidensa vanhojen mallistojen vaatteita. Arela myy asiakkaidensa vanhat Arela-neuleet secondhandina ja myös huoltaa asiakkaidensa neuleet. Tämän lisäksi on vielä ompelimoita, joissa voi korjata ja tuunauttaa omia vaatteitaan.


Tyttöjen päivä

Kansainvälistä tyttöjen päivää vietetään tänään  11.10. Päivä haluaa muistuttaa syrjinnästä, jota tytöt kohtaavat kaikkialla maailmassa ikänsä ja sukupuolensa takia.

Tänä vuonna tyttöjen päivän teemana on verkkohäirintä. Tyttöjen häirintä verkossa on este tasa-arvolle. Tyttöjen täytyy päästä käyttämään internetiä vapaasti ja turvallisesti. Sen avulla he voivat parantaa tulevaisuuttaan ja muuttaa maailmaa.

Planin teettämän tutkimuksen mukaan 42 % suomalaistytöistä on kohdannut verkkohäirintää. Vähemmistöihin kuuluvia tyttöjä häiritään 1,5 kertaisesti muihin tyttöihin verrattuna.

  • 86 % tytöistä on kohdannut toiseen henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa häirintää.
  • Yleisin häirinnän muoto (32 %) on seksuaalinen häirintä.
  •  Melkein kaikki häirintää kohdanneet tytöt ovat havainneet muihin kohdistuvaa kiusaamista (90 %).
  •  22 % tytöistä kertoo häirinnän lisääntyneen koronapandemian aikana.
  • Joka seitsemäs (14 %) tyttö on lopettanut jonkin sosiaalisen median kanavan käytön häirinnän vuoksi.
  • 28 % tytöistä rajoittaa mielipiteidensä ilmaisemista häirinnän vuoksi.

Tyttöjen kokema häirintä eri alustoilla:

Instagram67%
YouTube61%
Facebook43%
Jodel41%
Tik Tok40%
Snapchat36%
Twitter22%
WhatsApp19%
Twitch 5%
Jokin muu kanava11%
Tulevaisuus on digitaalinen, joten tyttöjen mahdollisuus toimia verkossa ilman pelkoa on kohtalonkysymys sen kannalta, millaiseksi tulevaisuus muotoutuu.  Verkkohäirintä ja tyttöjen äänten rajoittaminen on loputtava. (Plan.fi)

Ihminen on aina häirinnän takana. Nämä alustat helpottavat häirintää koska ei olla fyysisesti läsnä. Syitä verkkohäirinnälle ovat mm. tunneköyhyys, empatiakyvyttömyys ja  syrjäytyneisyys. Näitä vähentämällä  pystytään vaikuttamaan häirinnän vähentämiseen.

Viranomaisten ja teknologiayhtiöiden on puututtava tyttöjen verkossa kohtaamiin uhkiin, purettava häirinnän mahdollistavat rakenteet ja puututtava kaikkeen verkkohäirintään ja -väkivaltaan. Internet täytyy muuttaa voimaksi, jolla voi edistää ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa. 

Sosiaalinen, Sosiaaliset Verkostot

Tytöillä tulee olla mahdollisuudet osallistua turvallisesti verkossa toimimiseen ja keskusteluun iästä, etnisyydestä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoleen liittyvistä tekijöistä tai muusta henkilöön liittyvästä seikasta riippumatta.

Kuvat: Pixabay


Eläinten viikko

Aku

Meillä kotona on ollut kissoja. Ensin on valkoinen pitkäkarvainen kuuro Mikki-poika, sitten tuli perinteinen raidallinen maatiaskissa Ville. Muuttaessani kotoa pois, otettiin mieheni kanssa Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen (HESY) kautta kaksi tyttökissaa, Oona ja Atsa. Näiden jälkeen meille tuli löytökissa noin nelivuotias August (Aku). Kaikki kissat ovat olleet leikattuja. Mikki ja Ville saivat aikoinaan 70- ja 80 -luvuilla vaeltaa ulkona itsekseen, mutta jälkimmäiset olivat pääosin sisäkissoja ja elivät yli 15 vuotiaiksi.

Kuva: SEY

Eläinten viikkoa vietetään vuosittain 4.–10.10. Suomessa sitä on vietetty vuodesta 1959 alkaen. Tänä vuonna viikon teema on Arvokas kissa. Teemalla kiinnitetään huomiota kissan arvoon ja hyvinvointiin sekä hyvään kohteluun. Suomessa on meneillään kissakriisi. Arvion  mukaan maassamme hylätään vähintään 20 000 kissaa vuodessa.. Ongelman taustalla on eläimen heikko arvo, leikkaamattomuus ja niiden seurauksena syntyvät villiintyneet kissalaumat, joiden määrä monilla alueilla lisääntyy jatkuvasti. (SEY).

Aku

Kotieläimeksi otetun kissan heitteillejättö ja hylkääminen on metsästyslaissa (615/1993) kielletty.

Halutessasi voi allekirjoittaa SEY:n sivuilla vetoomuksen, jossa vaaditaan, että kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti säädetään laissa pakolliseksi ja että kissojen rajoittamaton lisääntyminen kielletään lailla.

SEY:n Kissakriisikampanjan suojelija Kalevauva.fi on Eläinten viikon kunniaksi säveltänyt SEYlle ja kissoille omistetun kissakriisi-biisin, “joka on kokonaan kissojen itsensä sanoittama”!

Pidetään kissoistamme hyvää huolta!


Kiertotaloutta

Kuva: pixabay

Korjaatko tai korjautatko rikki menneen vaatteen vai heitätkö sen roskiin? Suositko käyttötavaroiden lainaamopalveluita? Harrastatko kaupunkiviljelyä?

Itse korjautan ja tuunautan vaatteita paikallisessa ompelimossa. Vielä en ole ole hyödyntänyt lainaamopalveluita, mutta ikkunanpesimen lainaaminen voisi olla ajankohtaista. Polkupyöräkin pitäisi korjauttaa.

Kuva: pixabay

Kiertotalous on talouden uusi perusta, jossa tuotanto ja kulutus mahtuvat maapallon kantokyvyn rajoihin. Kestävä luonnonvarojen käyttö varmistetaan pitämällä materiaalit käytössä mahdollisimman pitkään, jotta niiden arvo säilyy. Kertakäyttökulutuksen sijaan tavaroita ja raaka-aineita jaetaan, vuokrataan, korjataan, päivitetään ja kierrätetään. (ym.fi)

Suomelle laaditaan strateginen kiertotalouden edistämisohjelma vuoteen 2035. Tavoitteena on muutos, jolla kiertotaloudesta luodaan talouden uusi perusta. Ohjelmalla hallitus haluaa vahvistaa Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä. (ym.fi)

Logo: jalotus.fi

Meillä Keravalla on Jalotus , joka on kestävää elämäntapaa edistävä yhteisöllinen kiertotalouskeskus. Keskus tarjoaa ihmisille mahdollisuuden oppia ja toteuttaa kiertotaloutta. Jalotuksessa toimii mm. lainaamo, puutyöverstas, pyöräverstas ja yhteisöviljelmä. Lisäksi se järjestää myös erilaisia kursseja. Jalotus sijaitsee Keravan kartanon piha-alueella sijaitsevissa entisen navetan tiloissa.

Kuva: kaupunkiaktivismi.fi

Kiertotalouskeskuksen perustaminen toteutettiin Sitran ja Keravan kaupungin hanketyönä vuoden 2018 aikana. Hankkeen aikana luotiin monistettava kiertotalouskeskuksen toimintamalli ja vuoden 2019 keväällä mallia on jaettu uusiin kohteisiin. Yhteisössä toimii niin yrittäjiä, vapaaehtoisia, kaupungin toimijoita kuin yhdistyksiäkin. Kaupungin palveluista toimintaan osallistuvat kansanopisto, nuorisopalvelut ja sosiaalipalvelut. (jalotus.fi)

Yhteisön toimintaa voi seurata Jalotuksen verkkosivuilta osoitteessa jalotus.fi ja sosiaalisen median kanavista esim. https://www.facebook.com/jalotus


Turpeesta

Olen jotenkin naivisti aina luullut, etten minä käytä turvetta mihinkään enkä siten ole välillisesti osallisena suon kuivattamiseen ja turpeen nostoon, mutta väärin meni. Käyttämässäni kompostikuivikkeessa on osa turvetta. Syön mm. salaattia ja kurkkua sekä ostan kesäkukkia, jotka on kasvatettu turpeessa.

Kuva: sll.fi

Suot ovat olennainen osa suomalaista kansallismaisemaa ja luontomme monimuotoisuutta. Monimuotoisuutta uhkaa kuitenkin turpeen energiakäyttö, joka muun muassa aiheuttaa valtavasti ilmastopäästöjä, kuormittaa vesistöjä ja uhkaa uhanalaisia suoluontotyyppejä. Siksi turpeen poltosta pitäisi päästä eroon nykyistä nopeammassa aikataulussa. (wwf.fi)

Kuva: sll.fi

Turvetta käytetään maataloudessa kuivikkeena, imeytysaineena ja kompostoinnissa, puutarha- ja avomaaviljelyssä kasvualustana, maanparannusaineena ja lannoitteena, viherrakentamisessa ja maisemanhoidossa, suodattimena, öljyntorjunnassa, kompostoinnin tukiaineena kompostointilaitoksissa, kylpy- ja hoitoturpeena sekä tekstiileissä. (turveinfo.fi)

Kuva: peda.net

Turpeen käytölle kasvualustana on myös vaihteoehtoja: Kotimaisista vaihtoehdoista ainakin biojätekompostia, mädätettyä ja kompostoitua jätevesilietettä, puukuitua, ruokohelpeä, järviruokoa ja hamppua on testattu Suomessa.  Kompostipohjaiset multaseokset tarjoavat ravinteita ja hivenaineita, joita kasvit tarvitsevat. Turpeessa taas ei ole ravinteita, vaan se lähinnä pidättää kosteutta ja vaikuttaa kasvualustan rakenteeseen. (sll.fi). Turpeen rinnalla ympäristöturpeena käytetään myös kivivillaa, kookoskuitua ja perliittiä kasvualustakäytössä tai olkea ja kutteria kuivikekäytössä. Käytössä olevien materiaalien osuutta tulee kasvattaa ja monipuolistaa uusia korvaavia tuotteita kehittämällä, jotta ympäristöturpeen käyttöä voidaan vähentää. (sitra.fi).

Kuva: wikimapia.fi

Turve on viime vuosikymmeninä ollut olennainen osa Suomen energiahuoltoa. Jopa miljoonan suomalaisen kotia, koulua tai työpaikkaa on lämmitetty turpeella. Energiaturve on kotimainen polttoaine, joka on korvannut ennen kaikkea hiiltä. Turpeen osuus kaukolämmön tuotannossa on viime vuosina ollut 10-15 prosenttia ja monissa maakunnissa sen osuus on edelleen lähes neljännes. Kaikesta Suomen polttoaineiden käytöstä turpeen osuus on ollut viime vuosina 3-4 prosenttia. Yhteensä turvetta on käytetty energiantuotannossa 2010-luvulla keskimäärin noin 16 terawattituntia (TWh) vuodessa. (turveinfo.fi)

Kuva: lahti.fi

Turpeen poltolle on vaihtoehtoja. Turpeen energiakäyttöä voidaan korvata useilla erilaisilla ei-fossiilisilla vaihtoehdoilla, kuten biomassalla, lämpöpumpuilla, geotermisellä lämmöllä, tuuli- ja ydinvoimalla, biokaasulla, aurinkolämmöllä ja energiankäyttöä tehostamalla. Eri teknologioiden hyödynnettävyyteen liittyy kuitenkin erilaisia teknistaloudellisia ja ekologisia haasteita ja rajoitteita. (sitra.fi).

Kuva: Pixnio

Parhaillaan käynnissä oleva kansalaisaloite tähtää lakimuutokseen, jolla lopetetaan turpeen energiakäyttö vuoteen 2025 mennessä. Helmikuuhun 2021 on aikaa kerätä 50 000 kannatusilmoitusta, jotta aloite siirtyy eduskunnan käsittelyyn keväällä 2021. Kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa mm. verkossa kansalaisaloite.fi -palvelussa.


Liikkumaan

Näin korona aikana monia liikuntatapahtumia on peruttu ympäri Suomen. Likkojen lenkin piti olla Tampereella touḱokuussa, mutta päätettiin kuitenkin järjestää elokuun lopussa. Osallistujia oli n. 1500. Itsekin olin paikalla ja turvavälit ainakin siellä missä itse liikuin oli kunnossa. Reissu meni ystäväni kanssa kävellessä.

Nyt syyskuussa piti osallistua Sherwood runiin, mutta se siirrettiin ensivuoden huhtikuulle. Eipä haittaa, tässä ehtii vielä treenata ja parantaa aikaa. Mutta ei pelkästään sitä, sillä kuntoilemalla voi jopa hidastaa aivojen ikääntymistä.

Kuva: Pixabay

Liikunta ylläpitää aivojen toimintakykyä synnyttämällä uusia hermosoluja ja solujen välisiä yhteyksiä. Aerobinen liikunta lisää aivoperäisen hermokasvutekijän (bdnf) tuotantoa. Vuoden peruskuntoharjoittelu nostaa keski-iän ylittäneillä bdnf-pitoisuutta, laajentaa hippokampusta ja parantaa muistia. Myös otsolohkon etuosa laajenee ja sillä on vaikutusta mm. päätöksentekoon ja kykyyn hoitaa monta asiaa yhtäaikaa. (Tiede 5/2020).

Kuva: UKK-instituutti

UKK- instituutti suosittaakin viikoittaista liikkumista 18–64-vuotiaille seuraavasti:

Reipasta liikkumista terveydeksiKaikki sydämesi sykettä nopeuttava liikkuminen kelpaa. Ainakin 2 t 30 min viikossa.Liikkuminen on reipasta, jos pystyt puhumaan hengästymisestä huolimatta.Uinti, sauvakävely, jumppa, tanssi ja retkeily.
Rasittavaa liikkumista kunnon vuoksiSaat samat terveyshyödyt lyhyemmässä ajassa, kun lisäät liikkumisesi tehoa. Ainakin 1 t 15 min viikossa. Liikkuminen on rasittavaa, jos puhuminen on hankalaa hengästymisen takia.Juoksu, pyöräily, hiihto ja pallopelit.
Lihaskuntoa ja liikehallintaa
toimintakyvyn tueksi
Kuormita suuria lihasryhmiä ja haasta tasapainoa tavallista enemmän. Ainakin 2 krt viikossa. Porraskävely, raskaat pihatyöt, ryhmäliikunta, kuntosali ja pallopeli

Liikunnan lisäksi on hyvä muistaa myös monipuolinen kasvisvoittoinen ruokavalio.


Turhakkeita

Kuva: helsinginuutiset.fi

On tullut ostettua pikamuotia varsinkin nuorenpana ja fleeceä vähän vanhempana. Korjauskelvotonta elektroniikkaa ei voi välttää. Kännykkää tarvitaan, milläs muulla hoidat puheluita? Kahvia saa sujuvasti aamutuimaan keitettyä kahvinkeittimellä jne.

Turhake on turha ja tarpeeton tavara tai laite. Sanaa käytetään leikkimielisesti ja arvostelevasti tavarasta, joka ei ole kovin hyödyllinen tai käytännöllinen. Turhake on täten hyödykkeen vastakohta. Vuodesta 2000 alkaen Suomen Luonto -lehti on valinnut Vuoden turhakkeen lukijoidensa ehdotuksista. Alla lista kaikista valituista turhakkeista. Montako niistä sinulla on?

Kuva: satakunnankansa.fi
  • 2019 korjauskelvoton elektroniikka
  • 2018 pikamuoti
  • 2017 fleece
  • 2016 muovikassi
  • 2015 muovinen kananmunakotelo
  • 2014 hyönteisansa
  • 2013 hajustettu roskapussi
  • 2012 automaattinen saippua-annostelija
  • 2011 huuhtohylsy
  • 2010 turkis
  • 2009 ilotulite
  • 2008 pantiton pullo
  • 2007 mönkijä
  • 2006 tuplapuhelinluettelot
  • 2005 kaupunkimaasturi
  • 2004 juotava jogurtti -minipakkaukset
  • 2003 hampurilaisaterian kylkiäinen
  • 2002 ulkomainen pullovesi
  • 2001 vaipankätkijä
  • 2000 lehtipuhallin

Itselläni on mm. munankeitin, jonkun mielestä turhake, mutta minusta äärimmäisen kätevä. Ei tarvitse kellosta katsoa milloin munat on valmiina, keitin sen kyllä kertoo piippaamalla. Tietenkin voisi olla munakello kattilassa keittämistä varten…

Kuva: hyvantuulenpuoti.fi

Parhaillaan Suomen Luonto etsii vuoden 2020 turhaketta. Ehdotuksia voi lähettää lokakuun loppuun saakka.


Verlassa

Niin se kesälomakin sitten loppui. Tuli mm. ulkoiltua, mökkeiltyä, luettua läjä kirjoja ja korona rajoitusten purkautuessa nautittua hiukan kahviloiden ja terassienkin antimista. Kaiken kaikkiaan oli mukava ja rentouttava loma.

Kävin taannoin myös Verlassa, joka on on yksi Suomen seitsemästä Unescon maailmaperintökohteesta.

Verlan puuhiomo perustettiin vuonna 1872 ja pahvitehdas 1882. Tehtaassa valmistettiin puuhioketta ja vaaleaa puupahvia. Vuonna 1964 tehdastuotanto päättyi ja 1972 Verlan tehtaasta tuli Suomen ensimmäinen tehdasmuseo. Verla liitettiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1996.

Sirkkeli ja puunkuorintakone

Puuhiomossa puut katkaistiin sirkkelillä (kuvassa takana) 60cm pölleiksi, kuorittiin koneella (kuvassa edessä) puhtaan vaaleiksi ja siirrettiin hiomakoneille. Kuulemma moni kuorimakoneen käyttäjistä menetti hommassa sormenpäänsä.

Puunhiomakone

Puuhiokemassaa valmistettiin mekaanisesti, hiertämällä puuta hiomakiveä vasten. Yhdellä koneella hiottiin noin 15 kuutiota puuta vuorokaudessa.

Pahviarkkien punnitusvaaka

Tunnetuin työntekijä Verlassa oli Maria Mattsson, joka työskenteli tehtaassa yli 50 vuotta ja jäi eläkkeelle vasta 77 -vuotiaana. Merkittävää oli, että hän teki työnsä yhden ja saman punnitusvaa’an vieressä.

Pahvien jälkikäsittelyssä jokainen arkki tarkastettiin, punnittiin ja lajiteltiin erikseen. Työ oli tarkkaa, eikä aivan kevyttäkään, sillä suurin osa arkeista painoi puolesta kilosta kiloon.

Osa Verlan tehdasmuseota

Verlan rakennuksissa on lukuisia kiinnostavia yksityiskohtia, puolipilarimaisia ulkonemia, kirkkomaisia päätykoristeita ja mielikuvituksellisia rautaisia kattokoristeita.

Patruunan pytinki

Patruunan pytinki valmistui vuonna 1885 patruunan eli tehtaan johtaja Gottlieb Kreidlin asunnoksi. Vuonna 1898 kartanomaista pytinkiä korotettiin tornimaisella päädyllä.

Pahvitehdas ja kuivaamo (etualalla)

Vierailu Verlassa on oli mielenkiintoinen varsinkin erittäin hyvän oppaan johdolla suoritettu museokierros tehtaalla ja kuivaamossa. Alueella on museon lisäksi  ravintola, näyttelyitä ja erilaisia puoteja sekä majoituspalveluita ja aktiviteetteja, joten kyllä Verlan alueella saa aikansa hyvin kulumaan. Kannattaa käydä.