Lähteäkö ehdolle 2021 kuntavaaleihin?

Kuva: Vaalit.fi

Kaupunginvaltuustossa käsitellään kunnan asukkaiden jokapäiväiseen arkeen liittyviä asioita, mm. mihin kaupungin rahoja käytetään ja miten esim. päiväkoteja, kouluja, ympäristöä, terveyspalveluita, lastensuojelua, kirjastoa, kulttuuria, nuorisotyötä, uimahallia, pyöräteitä, kouluruokaa, elinkeinopalveluita ja työllisyyttä kehitetään, vain muutamia esimerkkejä mainiten.

Kaupunginvaltuutetut ovat meitä tavallisia  kuntalaisia, eivät ammattipoliitikkoja. Ehdokkaalta ja vaalien jälkeen kuntapäättäjältä vaaditaan kiinnostusta omaa kotikaupunkia ja sen kehittämistä kohtaan. Ehdokkaiksi olisi hyvä saada erilaisilla taustoilla ja elämäntilainteissa olevia ihmisiä: kaiken ikäisiä, kaikkien sukupuolten edustajia sekä erilaisissa ammateissa toimivia.

Kuva: Pixabay

Vaaleissa eniten ääniä saaneet valitaan kaupunginvaltuuston jäseniksi. Valtuuston lisäksi kaupungissa on paljon muitakin päätöksentekopaikkoja. Ennen valtuustoon tuloa asioita käsitellään erilaisissa lautakunnissa ja jaostoissa (esim. sosiaali- ja terveyslautakunta, kasvatus- ja opetuslautakunta, vapaa-aika- ja hyvinvointilautakunta, tekninen lautakunta, liikuntajaosto, kulttuurijaosto). Lautakuntiin ja jaostoihin valitaan henkilöitä, jotka ovat olleet ehdokkaina vaaleissa. Vaikka oma äänimääräsi ei veisi sinua valtuustoon saakka, sinulla on  mahdollisuus vaikuttaa lautakuntien tai jaostojen kautta.

Kuva: Pixabay

Se kuinka paljon panostaa aikaa ja rahaa vaalikampanjointiin, voi päättää itse. Puolueiden paikallisyhdistykset voivat rahoittaa kuntavaalien kampanjointia ehdokasmaksuilla. Maksun kerääminen riippuu paikallisyhdistyksen rahatilanteesta. Ehdokasmaksulla katetaan mm. vaalien aikaista mainontaa.

Kuva: Unsplash

Jos haluat ehdokkaaksi, ota suoraan yhteyttä puolueeseen, joka on lähinnä omia arvojasi. Puolueen jäsen sinun ei tarvitse olla, vaan voit lähteä mukaan sitoutumattomana. Kannattaa kuitenkin huomioida, että ehdokasryhmässä kasvosi laitetaan puolueen vaalijulisteisiin ja mainoksiin, eli kannattaa varautua siihen, että mielikuvissa sinut liitetään kuitenkin kyseisen puolueen yhteyteen.

Puolue toimittaa ehdokaslistansa kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 9.3.2021, eli ehdokkaaksi voi asettua 8.3. saakka, jolloin ehdokassopimus tulee olla allekirjoitettuna.

Linkin takaa löytyy lista kaikista rekisteröidyistä puolueista. https://vaalit.fi/rekisteroidyt-puolueet. Kunkin puolueen kohdalla on linkki heidän kotisivuilleen, josta pääsee tutustumaan mm. puolueiden tavoitteisiin. Löysitkö omasi? Lähde rohkeasti mukaan ehdolle.


Ekoautoilua ennen ja nyt?

Kuva: Wikipdia, Baker Electric Coupe 1908

Autoilun aikakausi alkaessa 1800 – 1900 lukujen taitteessa sähköautot olivat yleisimpiä. Ranska ja Iso-Britannia olivat ensimmäisiä maita, joissa tuettiin sähköautojen laajempaa käyttöönottoa. Sähköautot olivat höyryautojen ohella suosituimpia teollisen valmistuksen alkuajoista 1900-luvun alkuun, jolloin polttomoottoriautot syrjäyttivät ne. Kiinnostus sähköautoihin virisi uudelleen 1960-luvun jälkipuoliskolla, mihin suurimpana syynä oli huoli ilman saastumisesta varsinkin maailman suurkaupungeissa. Sähköautojen varsinainen läpimurto tapahtui 2010-luvun alussa Teslan toimesta. (Wikipedia)

Traficomin mukaan uusien täyssähköautojen määrät kasvoivat vuonna 2020 tammi–kesäkuussa 51 prosenttia ja ladattavien hybridien määrät 143 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Tavoitteena on, että Suomessa on vähintään 250 000 sähköautoa vuonna 2030. Nyt niitä on Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan yli 40 300.

Latauspaikkoja löytyy muun muassa useilta huoltoasemilta, kauppakeskuksista ja yksittäisistä yrityksistä. Lautaspisteet voi käydä tarkistamassa Traficomin sivuilta https://www.traficom.fi/fi/ajavaihtoehtoa/vaihtoehtoisten-kayttovoimien-ja-polttoaineiden-lataus-ja-tankkauspisteita

Kuva: Gasum

Luonnonkaasun käyttö alkoi liikennekäytössä Italian Pojoen laaksossa 1930-luvulla. Uudessa-Seelannissa kaasua alettiin käyttää polttoaineena laajasti 1980-luvulla. Huippuvuosinaan Uudessa-Seelannissa joka kymmenes auto kulki kaasulla. Nykyään maassa on noin 350 kaasutankkausasemaa. (Wikipedia).

Suomen energia- ja ilmastostrategiassa oli asetettu tavoitteeksi 5 000 kaasuautoa vuoteen 2020 mennessä, mutta määrä ylitettiin jo vuonna 2018. Vuoden 2025 tavoite on 15 000 autoa. Vuoden 2016 kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan Suomessa tulisi olla vuonna 2030 vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa. (Wikipedia).

Vuoden 2020 ensimmäisellä kolmella neljänneksellä uusia kaasuajoneuvoja rekisteröitiin Suomessa 2 700. Kaikkiaan kaasukäyttöisiä ajoneuvoja on Suomessa liikenteessä yli 13 100 ja Gasumin asemia on 35 ympäri Suomen. (Gasum). 

Kaasuasemat löytyvät täältä https://www.gasum.com/yksityisille/tankkaa-kaasua/tankkausasemat/

Kuva: Yle.fi

Henry Ford suunnitteli aikoinaan T-Ford henkilöauton kulkemaan etanolilla, mutta auton saattoi tankata myös bensiinillä, sillä siinä oli säädettävä kaasutin, jonka ansiosta seoksen rikkautta saattoi kohtuullisen helposti säätää. Fordille työskennellyt Roberta J. Nichols kehitti flexifuel-tekniikkaa 1980-luvulla. Fernando Damasceno kehitti moottorin säätötekniikkaa edelleen yksinkertaisemmaksi ja halvemmaksi. Vuonna 2020 Suomessa kulki etanolilla 4 312 henkilöautoa, 106 kuorma-autoa, 9 pakettiautoa ja kaksi linja-autoa.(Wikipedia).

Voit muuttaa nykyisen bensiikäyttöisen auton etanoliautoksi ja ostaa  asennussarjan ja asentaa sen itse tai sitten käyttää kokonaispalvelua https://eflexfuel.fi/asennuspisteet. E85 asemat löytyvät täältä https://eflexfuel.fi/e85-asemat.

Kun muutat bensiini- tai dieselkäyttöisen henkilöauton toimimaan kaasulla tai etanolilla 1.1.2018-30.11.2021 välisenä aikana, voit saada muutoksen kattamiseksi Traficomilta rahallista tukea. Muuntotukea voi saada vuosina 2018 – 2021. Muunnettu auto esitetään muutoskatsastukseen, minkä jälkeen muuntotukea voi hakea Traficomilta.

Kuva:Woikoski

Tulevaisuudessa vedystä kaavaillaan merkittävää polttoainetta sekä sähkö- että polttomoottoriautoille. Vedyllä olisi mahdollista saavuttaa merkittävästi pienemmät päästöt nykyisiin polttomoottoreihin verrattuna. (Autotuojat.fi). Motivan mukaan vedyn päästö- ja ilmastovaikutukset riippuvat kuitenkin siitä, miten se on valmistettu, kuljetettu ja säilytetty.


Biojätteen kompostointi

Nykyisen jätelainsäädännön hengen mukaisesti kaikki kierrätyskelpoinen jäte tulisi hyödyntää. Kotitalousjätteestä peräti kolmasosa on eloperäistä ainetta ja sen paikka ei ole sekajätteessä. Kompostoimalla ihminen auttaa luontoa järjestämällä jätteitä hajottaville pieneliöille hyvät toimintaolosuhteet.

Mökillä on Biolanin kompostihuussi sekä kompostiastia biojätteille. Samoin kotiin on hankittu biojätteelle kompostiastia kun kerran omakotitalossa asutaan. Kodin kompostiastia tulisi päivittää vielä tehokkaampaan malliin, koska biojätettä kertyy odotettua enemmän.

Mutta onko kaikilla omakotiasujilla biojätekomposti? Ylen uutisen mukaan Jyväskylän kaupunki on vaatinut biojätteen lajittelua omakotikiinteistöillä jo parikymmentä vuotta ja ottanut käyttöön biojätteen erilliskeräyksen. Omakotiasukkailla on Jyväskylän seudulla kaksi vaihtoehtoa: erillinen biojäteastia portin pielessä tai jätteen kompostointi omalla tontilla. (https://yle.fi/uutiset/3-11649251)

Kuva: Hyötykasviyhdistys

Mutta mitä sitten jos et halua isoa biojätekompostia pihallesi? Kompostointi onnistuu bokashi-menetelmän avulla myös sisällä. Japanissa menetelmää on käytetty jo pitkään. Lisätietoa menetelmästä löytyy mm. Hyötykasviyhdistyksen sivuilta : https://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/bokashi/

Lisää tieto kompostoinnista löytyy esim. Suomelan sivuilta https://www.suomela.fi/kompostointi-opas-kaikki-kompostoinnista-lue-vinkit/


Kotikirjastoa

Olen aina pitänyt lukemisesta. Lapsena kuuluin kirjakerhoon ja innolla odotin aina kuukaudenkirjan saapumista. Kuulun kirjakerhoon vieläkin. Mukavaa on, että saan pitää kirjaa kädessä ja käännellä sivuja. Kerran olen kokeillut sähköistä kirjaa, mutta ei se sytyttänyt. Äänikirja on vielä kokeilematta.

Intoni lukea näkyy sekä kotona, että torpalla. Kirjoja on kertynyt jonkin verran, mutta on niitä kiertoonkin mennyt.

Lukukeskus on listannut syitä, miksi lukeminen on tärkeää:

  • Lukutaito on yksi demokratian toteutumisen edistäjä ja sen voidaan nähdä vahvistavan sosiaalista identiteettiä, yhteisöjen voimaantumista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa.
  • Lukutaito antaa pohjan kaikelle oppimiselle ja tasoittaa tietä jatko-opinnoille sekä korkeatasoiseen koulutukseen. Lapselle lukemisella on yhteys parempaan koulumenestykseen ja koulumyönteisyyteen.
  • Lukutaito on avain sujuvaan arkeen kun pidetään yhteyttä ystäviin, lähetetään ja vastaanotetaan viestejä, annetaan ja saadaan ohjeita, opiskellaan ja haetaan työpaikkaa.
  • Lukutaito on yleissivistystä  Lukemalla maailma avautuu: tekstit viittaavat ympäristöön, yhteiskuntaan, kulttuuriin ja historiaan.
  • Lukutaito kasvattaa empatiakykyä Syventyminen tarinoiden syy-seuraussuhteisiin ja henkilöiden ajatusmaailmaan auttaa käsittelemään paitsi omia tunteita, myös ymmärtämään toisen ihmisen näkökulman.
  • Lukutaito on osallistumista Kielen kautta pääsee osalliseksi. Kun osaa lukea ja eläytyä, osaa myös kertoa omista tunteistaan ja toiveistaan toisille.
  • Lukutaito kehittyy vain lukemalla. Kuten muitakin taitoja, lukemista voi ja kannattaa harjoitella. Romaanien lisäksi voi lukea lehtiartikkeleita, runoja, kolumneja, tietokirjallisuutta.
  • Lukeminen on tehokas tapa alentaa stressitasoa. Jo kuuden minuutin lukemisen jälkeen syke alkaa laskea ja lihasjännitys vähentyä. Lukemisen stressiä alentava ja rentouttava vaikutus voi sitä paitsi edesauttaa unta.
  • Lukemalla hyvää kirjaa, se herättää ajatuksia, tunteita, saa itkemään ja nauramaan. Koukuttava teksti vie mukanaan ja avaa ovia maailmoihin, joihin ei fyysisesti voi matkustaa.

Lukukeskuksen 10 faktaa lukemisesta -julkaisu tarjoaa tilannekuvan Suomen lukutaidosta ja lukemisesta. Selvitys kokoaa yhteen yli 40 kotimaista ja kansainvälistä lukutaitotutkimusta, oppimistuloksia mm. PISA- ja PIRLS-tutkimuksista sekä luo katsauksen keinoihin, joilla tukea lukutaitotyötä ja -intoa. Julkaisuun on haastateltu Suomen keskeisiä tutkijoita ja asiantuntijoita. https://lukukeskus.fi/10-faktaa-lukemisesta-2020/

Oikein hyvää itsenäisyyspäivää vaikka hyvän kirjan parissa!


Mimmit koodaa?

Ohjelmisto- ja e-business ry:n Mimmit koodaa -ohjelma käynnistyi vuonna 2018 ja ohjelmalle myönnettiin joulukuussa 2019 EU:n kansalaisyhteiskuntapalkinto sukupuolten tasa-arvon edistämisestä.

Kuva: Pixabay

Mimmit koodaa -ohjelman tavoitteena on tasa-arvon, diversiteetin ja osaamisen kasvattaminen toimialalle. Softa-ala on edelleen yksi sukupuolittuneista toimialoista. ”Softaa käyttää yhä suurempi määrä monimuotoisuutta edustavia ryhmiä niin työelämässä kuin yksityiselämässäkin. Siksi myös softaa tekevien tulisi edustaa tätä monimuotoisuutta, jotta lopputuotteista tulisi mahdollisimman monipuolisia sekä tehtävänsä täyttäviä”, on todennut Mimmit koodaa -hankkeen ohjelmakoordinaattori Milja Köpsi.

Teknologian kehittäjiksi on saatava lisää tyttöjä ja naisia, sillä  teknologian avulla muutetaan maailmaa. Siksi ei ole yhdentekevää, ketkä järjestelmiä tekevät.

Kuva: helloruby.com

Linda Liukkaalta ilmestyi vuonna 2015 lapsille suunnattu ensimmäinen  sadun muotoon kirjoitettu Hello Ruby -ohjelmointikirja. Hello Rubyllä on omat engalnninkieliset nettisivut. Linda on myös Yli 200 maassa järjestetyn tyttöjen ohjelmointityöpaja Rails Girlsin perustaja. Rails Girls opettaa koodauksen alkeita & kannustaa tyttöjä ja naisia tekniikan alalle.

Helmikuussa 2020 ohjelmistoalasta 500 kiinnostunutta naista kokoontui Helsinkiin #mimmitkoodaa launchiin. Avauspuheenvuorossaan sisäministeri Maria Ohisalokin totesi, että millaista maailmaa me rakennamme teknologian varaan, jos lähinnä miehet ovat siitä päättämässä. Sellaisessa tilanteessa on myös vaarana, että puolikkaan ihmiskunnan näkemykset jäävät huomiotta.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 ICT-alan tutkinnon suorittajista oli naisia 20 % .

Samoin ICT-alalla työskentelevistä oli naisia n. 20% vuonna 2019.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) vuonna 2020 tekemän Ohjelmistoalan toimialaraportin mukaan ohjelmistoalan työntekijöiltä edellytetään ajantasaista teknistä osaamista esimerkiksi tietyistä ohjelmointikielistä. Toimialalla osaaminen vanhenee nopeasti, koska teknologioiden kehitysvauhti on nopea. Ohjelmistoala on miesvaltainen toimiala ja esimerkiksi ICT-alan erityisasiantuntijoista vain noin 15 % on naisia. Toimialan tulevaisuuden kasvun suurena haasteena on osaajapulan ratkaiseminen ja sitä osaajapulaa voidaan ratkaista innostamalla mimmit koodaamaan.


1,5 asteen elämäntavat

Keravan kaupunki ja Jalotus ry järjestivät yhteistyössä 28.10.2020  webinaarin kestävästä asuinalueesta ja kestävästä elämästä. Webinaari taustoitti Keravan asuntomessut 2024 -projektia. Asuntomessujen ja rakentuvan asuinalueen punaisena lankana on kestävä asuinalue. Webinaarissa käsiteltiin asiaa eri näkökulmista, mutta mielenkiintoisin minusta oli  Michael Lettenmeierin (resurssiviisauden ja vähähiilisen elämäntavan konsultti, Aalto-yliopiston tutkijatohtori ja D-mat oy:n toimitusjohtaja) esitys aiheena 1,5 asteen asuinalue: Millaiseen hiilijalanjälkeen meillä on varaa vuosina 2030 ja 2050 kulutuksen eri osa-alueilla? Millainen asuinalue tukee kestävää elämää?

Kuva: Sitra.fi

Michaelin esityksessä paneuduttiin kotitalouksien ja yksilöiden elämäntapoihin – eli mitä ostamme ja mitä syömme, missä ja miten asumme, miten ja mihin liikumme. Näiden hiilijalanjälki tarjoaa perustan päästövähennystoimenpiteille. Elämäntapojemme muuttamisella voisikin olla näkyvä ja nopea vaikutus hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Yksilö voi esimerkiksi helpommin muuttaa ruokavaliotaan vähäpäästöisemmäksi milloin tahansa tekemällä uudenlaisia ostopäätöksiä.

Kuva: Sitra.fi

Esityksessä tarkasteltiin Suomen ja Japanin lisäksi Brasilian, Intian ja Kiinan asukkaiden määrällisestä kulutuksesta laskettua keskimääräistä hiilijalanjälkeä. Pysäyttävää oli kohteena olleiden maiden keskimääräinen elämäntapojen vuotuinen hiilijalanjälki, joka oli vuonna 2017 henkeä kohden laskettuna seuraavanlainen:

  • Suomessa 10,4 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (t CO2 e),
  • Japanissa 7,6 tonnia,
  • Kiinassa 4,2 tonnia,
  • Brasiliassa 2,8 tonnia ja
  • Intiassa 2,0 tonnia.

Jotta Suomessa päästään Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteeseen, niin  henkeä kohden lasketun kulutukseen perustuvan hiilijalanjäljen tavoitetaso olisi 2,5 tonnia CO2 e vuoteen 2030 mennessä, 1,4 tonnia vuoteen 2040 mennessä ja 0,7 tonnia vuoteen 2050 mennessä.

Kuva: Pixabay

Elämäntapojen hiilijalanjäljestä noin 75 prosenttia muodostuu kolmesta osa-alueesta: elintarvikkeet, asuminen ja liikkuminen. Runsaasti päästöjä aiheuttavia ovat liha- ja maitotuotteiden kulutus, fossiilisiin polttoaineisiin perustuva kodin energiankulutus, yksityisautoilu sekä lentomatkustus.

Kuva: Pixabay

Yksilö voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään monella tavalla omat resurssinsa huomioon ottaen esim. korvaamalla yksityisautoilu joukkoliikenteellä tai sähköpyörällä, ottamalla käyttöön sähkö- tai hybridiauton, lisätä kimppakyytejä, asua lähempänä työ- tai opiskelupaikkaa, vaihtamalla asunto pienempään, tuottamalla sähkö ja lämmitysenergia uusiutuvilla energialähteillä, hyödyntämällä maa- ja ilmalämpöpumppuja, suosimalla kasvis- ja vegaaniruokavaliota, korvaamalla maitotuotteet kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla ja korvaamalla punainen liha kanalla tai kalalla.

Kuva: Pixabay

Pienilläkin teoilla on merkitystä.

Enemmän ja tarkemmin aiheesta löytyy Sitran selvityksestä, jota ovat Michaelin lisäksi olleet tekemässä Lewis Akenji, Viivi Toivio, Ryu Koide ja Aryanie Amellina.


Takkatulta

MIkä sen mukavampaa kostealla ilmalla tai pakkaspäivänä, kuin laittaa tuli takkaan. Kotona on avotakka, joka ei ole oikeastaan muuta kuin tunnelmanluoja. Tuota takkaa ei tule tule sytytettyä montakaan kertaa vuodessa, mutta torpalla on pönttöuuni ja porinmatti, joita käytetään pääosin lämmittämiseen torpalla ollessa.

Motivan selvityksen mukaan tulisijojen kehityshistoria on pitkä leiritulesta nykyaikaiseen varaavaan takkaan. Kehitys oli hidasta vuosisatojen ajan ja varsinainen tulisijan korvaaja syntyi vasta 1930-luvulla kaupungistumisen ja keskuslämmityskattiloiden myötä. Vaikka tulisijojen määrä 1900-luvun loppua kohti väheni, puun polton rooli harvaan asutussa maassa poikkeusolojen lämmöntuottajana on säilynyt.

Suomessa on yli miljoona varaavaa tulisijaa ja saman verran puulämmitteisiä saunoja. Puuta poltetaan 5,2 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Puun polttaminen pientulisijoissa  tuottaa päästöjä ilmaan siinä missä muukin energiantuotanto tai liikenne. Puun pienpoltosta syntyyTHL:n mukaan:

  • 40 % Suomen kaikista pienhiukkaspäästöistä (PM2.5)
  • 55 % kaikista mustan hiilen (BC) päästöistä, jotka lämmittävät alailmakehää erityisesti pohjoisilla alueilla
  • Yli 80 % soluille myrkyllisten ja syöpävaarallisten PAH-yhdisteiden päästöistä
  • 30 % haisevien ja limakalvoja ärsyttävien haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen (VOC) päästöistä
  • 25 % hiilimonoksidin (CO) päästöistä.

Hengitysliiitoo ohjeistaa, että sytyttämällä oikein voi helposti vaikuttaa poltosta aiheutuvien päästöjen määrään. Näin sytytät oikein:

  • Tarkista ennen tulen tekemistä, että tuhka on poistettu asianmukaisesti, ja pellit ovat auki.
  • Lado puut vaakatasoon siten, että palamisilma pääsee kiertämään pilkkeiden välistä.
  • Aseta isot puut alle, pienemmät päälle, ja ylimmäksi sytykkeet.
  • Jätä vapaata tilaa vähintään kolmasosa tulipesän korkeudesta.
  • Huolehdi, että huoneeseen tulee riittävästi korvausilmaa.

Tuosta tunnelmallisesta avotakasta vielä sen verran, että harkinnassa on ollut esim. valurautaisen takkasydämen hankinta, jolloin lämmintä ilmaa kierrätetään tiilimuurauksen ja yksikuorisen sydämen välissä. Tällöin tiilimassa varautuu samalla lämpimäksi ja lämmittää vielä pitkään tulen sammumisenkin jälkeen. Avotakassa puuta polttaessa lämpö karkaa harakoille ja muu asunto viilenee. Lämpöä riittää vain takan vieressä istuessa.


Rumat ne vaatteilla koreilee, vai miten se menikään?

Kuva: Pixabay

Miten hankkia ja käyttää vaatteita niin, ettei turhaan kuormittaisi ympäristöä? Ekologisessa pukeutumisessa keskeistä on, että vaatteen elinkaari on mahdollisimman pitkä eikä vaatteita hankita kuin tarpeeseen. Itselle voi esittää muutaman kysymyksen silloin kun vaatteen hankinta on mielessä:

  • Tarvitsetko todella uuden vaatteen? Entä jos yhdistäisit vanhoja vaatteita uudella tavalla tai tuunaisit niitä?
  • Löytyisikö sopiva juhla-asu esimerkiksi vaatelainaamosta?
  • Hyödyntäisitkö kirpputoreja?

Kannataa pitää myös hyvää huolta jo olemassa olevista vaatteista.

Kuva: Pixabay

Vaatelainaamo on ekologinen vaihtoehto. Voit lainata vaatteita arkeen ja juhlaan sekä sellaisia vaatteita, joita et ehkä haluaisi ostaa itsellesi, mutta olisi kiva kokeilla. Vaatelainaamon idea on vuokrata vaatteita ja asusteita lyhyeksi aikaa kerrallaan. Näin ollen uusia vaatteita ei ole välttämätöntä ostaa.  Lainaamoilla on eripituisia ja hintaisia jäsenyyksiä. Vaatelainaamoita ovat mm. seuraavat:

Kuva: Pixabay

Jos kaappeihin on kertynyt tarpeettomia vaatteita tai asusteita, joista haluat päästä eroon helposti ja nopeasti on nettikirpputorit vaivaton tapa myydä ne pois. Riippuen kirpputorista voit joko itse ottaa kuvat ja hinnoitella tuotteet ja lähettää ne kirpputorille myytäväksi, jolloin voit myydä mitä mitä haluat. Vaihtoehtoisesti voi ostaa täyden palvelun, jossa pakkaat vain vaatteet huolellisesti ja toimitat ne kirpputorille, jossa ne tarkastetaan ja hinnoitellaan. Myydyistä tuotteista maksetaan 30-80 % riippuen tuotteen ulosmyyntihinnasta. Ne tuotteet, jotka eivät läpäise tarkastusta, toimitetaan postikuluja vastaan takaisin lähettäjälle tai toimitetaan niin halutessa hyväntekeväisyyteen. Muutamia nettikirpputoreja ohessa:

Kuva:Pixabay

Ilo on ollut myös huomata, että jotkin liikkeet kuten Andiata korjaavat asiakkaidensa vanhojen mallistojen vaatteita. Arela myy asiakkaidensa vanhat Arela-neuleet secondhandina ja myös huoltaa asiakkaidensa neuleet. Tämän lisäksi on vielä ompelimoita, joissa voi korjata ja tuunauttaa omia vaatteitaan.


Tyttöjen päivä

Kansainvälistä tyttöjen päivää vietetään tänään  11.10. Päivä haluaa muistuttaa syrjinnästä, jota tytöt kohtaavat kaikkialla maailmassa ikänsä ja sukupuolensa takia.

Tänä vuonna tyttöjen päivän teemana on verkkohäirintä. Tyttöjen häirintä verkossa on este tasa-arvolle. Tyttöjen täytyy päästä käyttämään internetiä vapaasti ja turvallisesti. Sen avulla he voivat parantaa tulevaisuuttaan ja muuttaa maailmaa.

Planin teettämän tutkimuksen mukaan 42 % suomalaistytöistä on kohdannut verkkohäirintää. Vähemmistöihin kuuluvia tyttöjä häiritään 1,5 kertaisesti muihin tyttöihin verrattuna.

  • 86 % tytöistä on kohdannut toiseen henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa häirintää.
  • Yleisin häirinnän muoto (32 %) on seksuaalinen häirintä.
  •  Melkein kaikki häirintää kohdanneet tytöt ovat havainneet muihin kohdistuvaa kiusaamista (90 %).
  •  22 % tytöistä kertoo häirinnän lisääntyneen koronapandemian aikana.
  • Joka seitsemäs (14 %) tyttö on lopettanut jonkin sosiaalisen median kanavan käytön häirinnän vuoksi.
  • 28 % tytöistä rajoittaa mielipiteidensä ilmaisemista häirinnän vuoksi.

Tyttöjen kokema häirintä eri alustoilla:

Instagram67%
YouTube61%
Facebook43%
Jodel41%
Tik Tok40%
Snapchat36%
Twitter22%
WhatsApp19%
Twitch 5%
Jokin muu kanava11%
Tulevaisuus on digitaalinen, joten tyttöjen mahdollisuus toimia verkossa ilman pelkoa on kohtalonkysymys sen kannalta, millaiseksi tulevaisuus muotoutuu.  Verkkohäirintä ja tyttöjen äänten rajoittaminen on loputtava. (Plan.fi)

Ihminen on aina häirinnän takana. Nämä alustat helpottavat häirintää koska ei olla fyysisesti läsnä. Syitä verkkohäirinnälle ovat mm. tunneköyhyys, empatiakyvyttömyys ja  syrjäytyneisyys. Näitä vähentämällä  pystytään vaikuttamaan häirinnän vähentämiseen.

Viranomaisten ja teknologiayhtiöiden on puututtava tyttöjen verkossa kohtaamiin uhkiin, purettava häirinnän mahdollistavat rakenteet ja puututtava kaikkeen verkkohäirintään ja -väkivaltaan. Internet täytyy muuttaa voimaksi, jolla voi edistää ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa. 

Sosiaalinen, Sosiaaliset Verkostot

Tytöillä tulee olla mahdollisuudet osallistua turvallisesti verkossa toimimiseen ja keskusteluun iästä, etnisyydestä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoleen liittyvistä tekijöistä tai muusta henkilöön liittyvästä seikasta riippumatta.

Kuvat: Pixabay


Eläinten viikko

Aku

Meillä kotona on ollut kissoja. Ensin on valkoinen pitkäkarvainen kuuro Mikki-poika, sitten tuli perinteinen raidallinen maatiaskissa Ville. Muuttaessani kotoa pois, otettiin mieheni kanssa Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen (HESY) kautta kaksi tyttökissaa, Oona ja Atsa. Näiden jälkeen meille tuli löytökissa noin nelivuotias August (Aku). Kaikki kissat ovat olleet leikattuja. Mikki ja Ville saivat aikoinaan 70- ja 80 -luvuilla vaeltaa ulkona itsekseen, mutta jälkimmäiset olivat pääosin sisäkissoja ja elivät yli 15 vuotiaiksi.

Kuva: SEY

Eläinten viikkoa vietetään vuosittain 4.–10.10. Suomessa sitä on vietetty vuodesta 1959 alkaen. Tänä vuonna viikon teema on Arvokas kissa. Teemalla kiinnitetään huomiota kissan arvoon ja hyvinvointiin sekä hyvään kohteluun. Suomessa on meneillään kissakriisi. Arvion  mukaan maassamme hylätään vähintään 20 000 kissaa vuodessa.. Ongelman taustalla on eläimen heikko arvo, leikkaamattomuus ja niiden seurauksena syntyvät villiintyneet kissalaumat, joiden määrä monilla alueilla lisääntyy jatkuvasti. (SEY).

Aku

Kotieläimeksi otetun kissan heitteillejättö ja hylkääminen on metsästyslaissa (615/1993) kielletty.

Halutessasi voi allekirjoittaa SEY:n sivuilla vetoomuksen, jossa vaaditaan, että kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti säädetään laissa pakolliseksi ja että kissojen rajoittamaton lisääntyminen kielletään lailla.

SEY:n Kissakriisikampanjan suojelija Kalevauva.fi on Eläinten viikon kunniaksi säveltänyt SEYlle ja kissoille omistetun kissakriisi-biisin, “joka on kokonaan kissojen itsensä sanoittama”!

Pidetään kissoistamme hyvää huolta!