Takkatulta

MIkä sen mukavampaa kostealla ilmalla tai pakkaspäivänä, kuin laittaa tuli takkaan. Kotona on avotakka, joka ei ole oikeastaan muuta kuin tunnelmanluoja. Tuota takkaa ei tule tule sytytettyä montakaan kertaa vuodessa, mutta torpalla on pönttöuuni ja porinmatti, joita käytetään pääosin lämmittämiseen torpalla ollessa.

Motivan selvityksen mukaan tulisijojen kehityshistoria on pitkä leiritulesta nykyaikaiseen varaavaan takkaan. Kehitys oli hidasta vuosisatojen ajan ja varsinainen tulisijan korvaaja syntyi vasta 1930-luvulla kaupungistumisen ja keskuslämmityskattiloiden myötä. Vaikka tulisijojen määrä 1900-luvun loppua kohti väheni, puun polton rooli harvaan asutussa maassa poikkeusolojen lämmöntuottajana on säilynyt.

Suomessa on yli miljoona varaavaa tulisijaa ja saman verran puulämmitteisiä saunoja. Puuta poltetaan 5,2 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Puun polttaminen pientulisijoissa  tuottaa päästöjä ilmaan siinä missä muukin energiantuotanto tai liikenne. Puun pienpoltosta syntyyTHL:n mukaan:

  • 40 % Suomen kaikista pienhiukkaspäästöistä (PM2.5)
  • 55 % kaikista mustan hiilen (BC) päästöistä, jotka lämmittävät alailmakehää erityisesti pohjoisilla alueilla
  • Yli 80 % soluille myrkyllisten ja syöpävaarallisten PAH-yhdisteiden päästöistä
  • 30 % haisevien ja limakalvoja ärsyttävien haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen (VOC) päästöistä
  • 25 % hiilimonoksidin (CO) päästöistä.

Hengitysliiitoo ohjeistaa, että sytyttämällä oikein voi helposti vaikuttaa poltosta aiheutuvien päästöjen määrään. Näin sytytät oikein:

  • Tarkista ennen tulen tekemistä, että tuhka on poistettu asianmukaisesti, ja pellit ovat auki.
  • Lado puut vaakatasoon siten, että palamisilma pääsee kiertämään pilkkeiden välistä.
  • Aseta isot puut alle, pienemmät päälle, ja ylimmäksi sytykkeet.
  • Jätä vapaata tilaa vähintään kolmasosa tulipesän korkeudesta.
  • Huolehdi, että huoneeseen tulee riittävästi korvausilmaa.

Tuosta tunnelmallisesta avotakasta vielä sen verran, että harkinnassa on ollut esim. valurautaisen takkasydämen hankinta, jolloin lämmintä ilmaa kierrätetään tiilimuurauksen ja yksikuorisen sydämen välissä. Tällöin tiilimassa varautuu samalla lämpimäksi ja lämmittää vielä pitkään tulen sammumisenkin jälkeen. Avotakassa puuta polttaessa lämpö karkaa harakoille ja muu asunto viilenee. Lämpöä riittää vain takan vieressä istuessa.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *