Muoviset vaatteet

Olen tutkaillut oman vaatekaappini sisältöä siltä kantilta, että mistä materiaalista vaatteeni on tehty. Löytyy mm. puuvillaa, viskoosia, silkkiä, villaa ja polyesteriä. Polyesterit löytyvät lähinnä ulkoilu- ja urheiluvaatteista, mutta useasssa luonnonkuituisessa vaatteessa on mukana elastaania.

Elastaani kehitettiin 1960-luvulla Yhdysvalloissa käytettäväksi alus– ja urheiluvaatteisiin sekä sukkahousuihin. 1990-luvulla elastaania alettiin lisätä pieninä määrinä myös muihin arjen käyttövaatteisiin antamaan joustoa. (Wikipedia).

Tekstiilituotantoa hallitsee nyt kaksi kuitua: polyesteri ja puuvilla. Muovipohjaisen polyesterin markkinaosuus on tuotannosta jo yli puolet ja puuvillan neljäsosa. Molemmat kuormittavat ympäristöä raskaasti. (HS 14.2.2020)

Polyesterin muovi valmistetaan raakaöljystä, joka on uusiutumaton luonnonvara. Muovi ei myöskään hajoa luonnossa. Maailman valtameriin päätyneistä mikromuoveista 20–35 prosenttia on eri arvioiden mukaan peräisin muovipohjaisista tekstiileistä, kuten polyesteristä, nailonista ja akryylistä. (HS 14.2.2020)

Tekstiiliteollisuus saastuttaa enemmän kuin laiva- ja lentoliikenne yhteensä. Yhden tekstiilitonnin tuotannosta syntyy keskimäärin 17 tonnia päästöjä, muovista 3,5 tonnia ja paperista alle tonni, ympäristökonsulttiyhtiö Eunomia raportoi. (HS 14.2.2020).


C:\Users\i725hxu\Pictures\Kierrätysprosentit.png

Tekstiilien kierrättäminen

Suomalaiset heittävät pois noin 70 miljoonaa kiloa tekstiiliä joka vuosi. Suurin osa tekstiilistä poltetaan jätteenä. Keräyslaatikoihin päätyy vain viidesosa pois heitetyistä vaatteista. Vaatteita keräävät sekä perinteiset hyväntekeväisyysjärjestöt että nykyisin myös isot vaatemyymäläketjut. 50-75 prosenttia kerätyistä vaatteista lähtee ulkomaille.Niiden lopullisesta määränpäästä on vaikea saada tietoja ja on mahdollista, että huonokuntoisia vaatteita päätyy jätteeksi esimerkiksi Afrikan maihin.  (Yle 17.2.2020).

Kuva: Riikka Kurki / Yle – Kuvituselementit: Camilla Arjasmaa / Yle

Tekstiilijätteen kierrätys on kuitenkin vielä lapsenkengissä, mutta toivoa on. Tekstiilijätteen erilliskierrätys tulee EU-maissa pakolliseksi vuonna 2025. Keruu on suhteellisen helppo järjestää. Vaikeampaa on lajittelu ja jalostus, mutta Turkuun on parhaillaan suunnitteilla tekstiilijätteen lajittelu- ja jalostuslaitos. (HS 14.2.2020).

Toivon mukaan keräys tehdään myös helpoksi ja keräyspisteitä löytyy useampia jokaisesta kaupungista.

Mahdollisuuksiakin ympäristöystävällisemmän tekstiilin tuotantoon on; koivu. Kaatamisen jälkeen koivu haketetaan, keitetään liukoselluksi ja leikataan sellutehtaalla arkeiksi ja näistä arkeista valmistetaan tekstiilikuitua. Puusta kannattaa kehittää tekstiilejä myös siksi, että tuotanto on ympäristöystävällisempää kuin vaateteollisuuden nykyisten pääraaka-aineiden. Suomalaisesta sellusta ja jätteistä syntyy näin ekologisempia vaatteita. (HS 14.2.2020).

Juttu ja kuvat on julkaistuHelsingin Sanomissa 14.2.2020 https://dynamic.hs.fi/a/2020/muoti/ (vain tilaajille) ja tätä ennen Tiede lehdessä 14/2019 sekä Ylen sivuilla 17.2.2020 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/02/17/mot-laittoi-lahettimia-kierratysvaatteisiin-nain-lahjoittamasi-vaatteet