Ruokahävikki

Oletteko koskaan kuorineet pakastimesta sulatettuja omenalohkoja? Minä olen. Pakasteesta löytyi reilu kolme litraa viime syksynä pakastettuja lohkoja. Kaikki eivät tulleet käytettyä mm. smoothiessa. Ja koska nyt vietetään hävikkiviikkoa, päätin tehdä niistä omenapiirakan, etteivät joudu hävikiksi.

Kuva: Havikkiviiko.fi

Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa, joissa  vuosittain heitetään roskiin yli 100 miljoonaa kiloa ruokaa. Henkilöä kohden heitämme ruokaa pois keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa, noin sadan euron arvosta.

Kuva: Havikkiviikko.fi

Pauligin ja Luonnonvarakeskuksen kehittämän ruokahävikkilaskurin avulla voit arvioida, paljonko sinun kotonasi syntyy hävikkiä. Samalla saat arvion hävikin rahallisesta arvosta ja sen aiheuttamasta hiilijalanjäljestä.

Annoin lohkojen sulaa jonkin aikaa ja aloitin kuorinnan. Parhaiten se onnistui ihan käsipelillä ja aika helposti. Ohje piiraakkaan on Chocochilin ja resepti löytyy täältä https://chocochili.net/2020/09/muhkea-vegaaninen-omenapiirakka/

Koska omenia oli reilusti, tein kaksinkertaisen taikinan ja täytyy sanoa, että muhkea ja varsin täyttävä piirakka tuli. Eikä mausskaan mitään vikaa ole. Tuskin tästäkään hävikkiä syntyy.

Ruoka aiheuttaa lähes kolmanneksen ilmastovaikutuksistamme. Kun syömäkelpoista ruokaa heitetään roskiin kaikki ruoan valmistukseen käytetty energia ja työpanokset valuvat hukkaan. Poisheitetyn ruoan ongelma ei niinkään ole syntyvä biojäte tai ruoan päätyminen sekajätteen joukkoon, vaan kyse on ruoantuotannosta aiheutuneista turhista kasvihuonekaasupäästöistä sekä vesistöjä rehevöittävistä päästöistä. Niitä syntyisi vähemmän, mikäli hyödyntäisimme tuotetun ruoan tarkemmin. (https://www.saasyoda.fi/)


1,5 asteen elämäntavat

Keravan kaupunki ja Jalotus ry järjestivät yhteistyössä 28.10.2020  webinaarin kestävästä asuinalueesta ja kestävästä elämästä. Webinaari taustoitti Keravan asuntomessut 2024 -projektia. Asuntomessujen ja rakentuvan asuinalueen punaisena lankana on kestävä asuinalue. Webinaarissa käsiteltiin asiaa eri näkökulmista, mutta mielenkiintoisin minusta oli  Michael Lettenmeierin (resurssiviisauden ja vähähiilisen elämäntavan konsultti, Aalto-yliopiston tutkijatohtori ja D-mat oy:n toimitusjohtaja) esitys aiheena 1,5 asteen asuinalue: Millaiseen hiilijalanjälkeen meillä on varaa vuosina 2030 ja 2050 kulutuksen eri osa-alueilla? Millainen asuinalue tukee kestävää elämää?

Kuva: Sitra.fi

Michaelin esityksessä paneuduttiin kotitalouksien ja yksilöiden elämäntapoihin – eli mitä ostamme ja mitä syömme, missä ja miten asumme, miten ja mihin liikumme. Näiden hiilijalanjälki tarjoaa perustan päästövähennystoimenpiteille. Elämäntapojemme muuttamisella voisikin olla näkyvä ja nopea vaikutus hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Yksilö voi esimerkiksi helpommin muuttaa ruokavaliotaan vähäpäästöisemmäksi milloin tahansa tekemällä uudenlaisia ostopäätöksiä.

Kuva: Sitra.fi

Esityksessä tarkasteltiin Suomen ja Japanin lisäksi Brasilian, Intian ja Kiinan asukkaiden määrällisestä kulutuksesta laskettua keskimääräistä hiilijalanjälkeä. Pysäyttävää oli kohteena olleiden maiden keskimääräinen elämäntapojen vuotuinen hiilijalanjälki, joka oli vuonna 2017 henkeä kohden laskettuna seuraavanlainen:

  • Suomessa 10,4 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (t CO2 e),
  • Japanissa 7,6 tonnia,
  • Kiinassa 4,2 tonnia,
  • Brasiliassa 2,8 tonnia ja
  • Intiassa 2,0 tonnia.

Jotta Suomessa päästään Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteeseen, niin  henkeä kohden lasketun kulutukseen perustuvan hiilijalanjäljen tavoitetaso olisi 2,5 tonnia CO2 e vuoteen 2030 mennessä, 1,4 tonnia vuoteen 2040 mennessä ja 0,7 tonnia vuoteen 2050 mennessä.

Kuva: Pixabay

Elämäntapojen hiilijalanjäljestä noin 75 prosenttia muodostuu kolmesta osa-alueesta: elintarvikkeet, asuminen ja liikkuminen. Runsaasti päästöjä aiheuttavia ovat liha- ja maitotuotteiden kulutus, fossiilisiin polttoaineisiin perustuva kodin energiankulutus, yksityisautoilu sekä lentomatkustus.

Kuva: Pixabay

Yksilö voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään monella tavalla omat resurssinsa huomioon ottaen esim. korvaamalla yksityisautoilu joukkoliikenteellä tai sähköpyörällä, ottamalla käyttöön sähkö- tai hybridiauton, lisätä kimppakyytejä, asua lähempänä työ- tai opiskelupaikkaa, vaihtamalla asunto pienempään, tuottamalla sähkö ja lämmitysenergia uusiutuvilla energialähteillä, hyödyntämällä maa- ja ilmalämpöpumppuja, suosimalla kasvis- ja vegaaniruokavaliota, korvaamalla maitotuotteet kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla ja korvaamalla punainen liha kanalla tai kalalla.

Kuva: Pixabay

Pienilläkin teoilla on merkitystä.

Enemmän ja tarkemmin aiheesta löytyy Sitran selvityksestä, jota ovat Michaelin lisäksi olleet tekemässä Lewis Akenji, Viivi Toivio, Ryu Koide ja Aryanie Amellina.


Vähän viinistä ja enemmän pakkauksista

Pidän punaviinistä ja kuohujuomasta suosikkina prosecco. En ole oikeastaan koskaan kovin syvällisesti miettinyt millaisiin pakkauksiin juomat on laitettu ja millainen hiilijalanjälki kyseisillä pakkauksilla on. Ostopäätöksen tekee ennemminkin se, että viini on luomua.

Kuva Alkon sivuilta.

Herätyksen sain viimekertaisella viininostomatkalla, kun nappasin Alkon etiketti-lehden (nro 1/2020) mukaan. Eli kun ostaa juomaa, kannattaa miettiä myös missä pakkauksessa.

Eri viinipakkausten hiilijalanjäljet juomalitraa kohden:

  • Hanapakkaus 70 g CO2e/l
  • Kartonkitölkki 85 g CO2e/l
  • Viinipussi 96 g CO2e/l
  • Alumiinitölkki 190 g CO2e/l
  • PET-muovipullo 245 g CO2e/l
  • Kevyt lasipullo (alle 420 grammaa) 525 g CO2e/l
  • Perinteinen lasipullo (noin 540 grammaa) 675 g CO2e/l

Suurimmat päästöt ja ilmastovaikutukset juomalitraa kohden ovat lasipullolla ja pienimmät hanapakkauksella.Lasipullollakin on käyttötarkoituksensa varsinkin jos aikoo säilöä viiniä pitkään. Muovipullo taas käy hyvin, jos viini nautitaan pian ostamisen jälkeen. Tuo alumiinitölkki on erikoinen. En itse ole törmännyt viiniin alumiinitölkissä, onko semmoista? Mutta jos vastaan tulee, niin sitä voisi kuitenkin uteliaisuuttaan testata.

On myös hyvä myös kierrättää juomapakkaukset

MateriaaliLajitteluohje
hanapakkauksen kartonki, kartonkitölkkikartonki
hanapakkauksen muovinen sisäpussi, hana, kahvaAlkon keräyspiste, muovi tai energiajäte
hanapakkauksen alumiinia sisältävä sisäpussi, viinipussi, hana, kahvaAlkon keräyspiste tai sekajäte
luonnonkorkkisekajäte
muovinen korkki, muovinen kierrekapselimuovi tai energiajäte
metallikorkki, metallinen kierrekapseli, pullonkaulusfoliometalli
pantiton lasipullolasi
pantiton muovipullomuovi tai energiajäte  
pantiton tölkkimetalli
pantiton keraaminen juomapakkaussekajäte
pantiton muovilla päällystetty lasipullo, pantiton maalattu lasipullosekajäte

Lähteenä käytetty: alko.fi