Ergonomiasta

Kun nyt vallitsevien olosuhteiden vuoksi suurin osa ainakin toimistotyötä tekevistä työikäisistä joutuu määrittelemättömän ajan tekemään työtä kotona, ei työpiste varmastikaan monellakaan meistä vastaa ergonomisia vaatimuksia.

Oma, ei niin ergonominen työpiste.

Selkäkanavalla on hyviä hyviä vinkkejä etätyöskentelyyn kotona, sillä  etä- ja mobiilityöhön liittyy fyysisen ergonomian ja henkisen kuormittumisen haasteita. Vaihtuvat työympäristöt ja -kalusteet vaikeuttavat hyvän työskentelyasennon löytämistä. Tilan ahtaus, valaistuksen puute ja esimerkiksi epämukava istuin haastavat ergonomista työntekoa.

Tässä muutamia vinkkejä työpäivään

  • Valmistaudu etätyöpäivään samalla tavoin kuin mihin tahansa työpäivään.Ehkei kannata koko päivää istua koneella yöasussa.
  • Laita työvälineet kuntoon työpäivän päätyttyä ja tarkista ennen koneen sulkemista vielä seuraavan päivän aikataulu
  • Huolehdi, että etätyöpisteelläsi on riittävän rauhallista. 
  • Pidä riittävästi taukoja, pitkään istuminen ei ole hyvästä. Tee vaikka taukojumppa. Muista pitää myös ruokatauko.
  • Pidä yhteyttä työkavereishisi skypen, teamsin tai vastaavan avulla. Ottakaa tavaksi vaikka joka-aamuiset virtuaalikahvit.

Koska oma työpisteeni ei ihan täytä ergonomisia työvälineitä, hyödynnän kuvassa näkyviä välineitä tauoilla.

Jumppapallon päällä on välillä hyvä istuskella tuolin sijaan.

Ylen sivuilla on kuvia etyöläisten työpisteratkaisuista. Löytyiskö niistä vinkkiä myös sinulle?

Ohessa vielä työturvallisuuskeskuksen sivuilta kopioidut kuvat ergonomisista työasennoista.

Lähteinä käytetty: selkakanava.fi, yle.fi, ttk.fi


Konttorille tai sitten ei

Etätyötä voi tehdä missä vain; kotona, kahvilassa, matkalla ja joissain tapauksissa myös ulkomailla. Omalla kohdallani paikat ovat rajoittuneet pääosin kotiin ja torpalle.

Etätyössä on monta hyvää asiaa. Omalla kohdallani

  • säästän työmatkoissa kolmisen tuntia 
  • saan nukkua aamulla pidempään, eikä ole kiire laittautua mitenkään eikä minnekään
  • voin keskittyä paremmin tiettyihin tehtäviin
  • voin päättää mihin aikaan työni teen kunhan olen tavoitettavissa virka-aikaan vaikka puhelimitse
  • voin  tehdä etätöitä myös torpalla, missä on hyvät nettiyhteydet
  • työpäivän päätyttyä on heti aikaa omiin harrastuksiin.

Varsinkin nyt, kun koronavirus jyllää, mm. etätyö on suositeltua viruksen leviämisen ehkäisemiseksi. https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-paatti-suosituksista-koronaviruksen-leviamisen-hillitsemiseksi

Etätyön jälkeen tulee ulkoiltua. Varsinkin kauniina iltapäivänä, kun on muutama aste pakkasta ja aurinko paistaa. Auringonpaistetta ei ole paljon tämän talven aikana nähty, joten siitä on otettava ilo irti heti kun pystyy.

Mutta sitten kun toimistolle taas voi mennä, sielläkin työskentelyssä on monta hyvää asiaa:

  • Tapaan muita ihmisiä ja siten on sosiaalisia kontakteja,
  • työmatkalla saan hyötyliikuntaa,
  • pääsen valmiiseen lounaspöytään,
  • jotkut työtehtävät sujuvat jouhevammin kasvotusten kuin skypessä.

Ja mikä näissä maisemmissa on konttorille mennessä.

Työvälineet ja ergonomia on parantunut huomattavasti vuosikymmenten takaa, vaikka kauniitahan nuo entisajan kalusteet ovat.

Toimiston historiaa https://www.technopolis.fi/tarinat/toimiston-historia/

Herttua Cosimo I de’ Medicin hallinnon käyttöön 1500-luvulla rakennettua palatsia (Uffizi) Firenzessä pidetään usein yhtenä maailman ensimmäisistä toimistokäyttöön rakennetuista rakennuksista. Mutta jo muinaisen Babylonian kirjanpitäjät ja antiikin aikaisen temppelikirjaston hämärissä puurtavat käsikirjoitusten kopioijat olivat eräänlaisia nykypäivän valkokaulustyöntekijöiden edeltäjiä.

Tultaessa 1800- ja 1900-lukujen taitteeseen “modernit toimistot” olivat vielä melko kaukana nykyisen kaltaisista toimistoista. Teollistumisen ajan alussa toimistotyöhön suhtauduttiin monin paikoin samaan tapaan kuin tuotantotyöhön. Tilaa omalle ajattelulle ei keskivertotoimistotyöntekijällä juuri ollut. Työnjohtaja valvoi riveissä kirjoituskoneidensa ääressä puurtavia toimistotyöläisiä.

Kulutusyhteiskunnan synty muutti lopulta myös toimistoja ja toimistotyön luonnetta. Yritysten oli panostettava imagoonsa ja brändiinsä ja ilmennettävä näitä toimiston ja toimistorakennuksen houkuttelevaan ulkomuotoon. Lisäksi kilpailu parhaista työntekijöistä kannusti yrityksiä kehittämään toimistojaan paitsi ulkoa myös sisältä.