Sateisena päivänä

Mikä sen mukavampaa sateisena päivänä, kun polttaa puuta porin matissa, juoda teetä ja lukea kirjaa.  Mitään hinkua ei ole mennä ulos, muuten kuin pakolliset reissut mm. koiran kanssa, joka sekään ei tunnu juuri sateessa viihtyvän.

Helmikuu on yli puolenvälin ja tuntuu kuin kevättä olisi jo ilmassa, vaikka pitäisi olla mitä kauneimmat pakkaskelit. Pieniä lumenlämpäreitä on vain siellä täällä. Onkohan talvi, jota ei oikeastaan ollutkaan,  jo takana?

Kurisioteetiksi ohessa Ilmatieteen laitoksen mittauksia helmikuussa vuonna 2011. Silloin on ollut mittarin lukemat jotain ihan muuta, kuten nyt tänään Kouvolassa +4.0.

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/aiemmat-helmikuut

Jää nähtäväksi, saadaanko Etelä-Suomeen enään kunnon talvia. Pohjoisessa ainakin vielä on riittänyt pakkasta ja lunta.

Maapallon ilmasto on lämmennyt lähes asteen 1800-luvun lopun jälkeen ja lämpenee edelleen. Suomen lämpötila on sen sijaan noussut noin kaksi astetta 1800-luvun lopun jälkeen. Voimakkainta lämpeneminen on ollut talvella, 2-3 astetta. Vähiten on lämmennyt kesä, runsaan asteen. Mittaushistoriaan osuu myös uuria vaihteluita, kuten vuosien 1985 ja 1987 kylmät talvet sekä lämpimiä vuosia 1930 -luvulla. (ilmasto-opas.fi).

Oheisesta kuvasta voi havainnoida, miten maapallon keskilämpötilat ovat nousseet vuodesta 1850 vuoteen 2012. Trendi ei näytä hyvältä.

 Maapallon keskilämpötila on noussut. a) Havaintoihin perustuva maapallon keskilämpötilan vaihtelu vuosina 1850–2012 poikkeamana jakson 1961–1990 keskiarvosta. Kuvan ylemmässä osassa on esitetty vuosittaiset ja alemmassa kymmenvuotisjaksojen keskilämpötilat. Jälkimmäiseen on merkitty harmaalla varjostuksella pisimmän havaintosarjan perusteella laskettu keskilämpötilan epävarmuusväli. b) Vuotuisen keskilämpötilan muutos vuosina 1901–2012 eri puolilla maapalloa. Valkoisilta alueilta ei ole riittävästi havaintotietoa. (ilmasto-opas.fi)

Joulukuussa 2015 Pariisissa pidetyssä YK:n ilmastokokouksessa sopimuspuolet kaikkialta maailmasta sopivat ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta selvästi alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna. EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta, lisäämään energiatehokkuutta 27 prosentilla ja nostamaan uusiutuvien energialähteiden osuuden 27 prosenttiin loppukulutuksesta. Keskeinen mekanismi ilmastonmuutoksen torjunnassa on EU:n päästökauppajärjestelmä. https://www.europarl.europa.eu/factsheets/fi/sheet/72/ilmastonmuutoksen-torjuminen

Kuva: pixapay

Päästökauppajärjestelmän piirissä on yli 11 000 energiantuotanto- ja teollisuuslaitosta. Niiden on hankittava lupa jokaista ilmaan päästämäänsä hiilidioksiditonnia kohden. Tämän on tarkoitus kannustaa yrityksiä saastuttamaan vähemmän: mitä vähemmän saastutat, sitä vähemmän maksat. Yritykset ostavat päästöoikeutensa huutokaupalla, ja hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20170213STO62208/eu-n-paastokauppajarjestelma


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *