Sosiaalinen oikeudenmukaisuus

Kuva: Pixabay

Mitä sosiaalisella oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan? Esimerkiksi ihmisten mahdollisuutta saavuttaa täysi potentiaalinsa yhteiskunnassa. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden käsitteellä viitataan reiluuteen ja molemminpuoliseen vastuuseen: ihmiset ovat vastuussa toisistaan ja kaikkien vastuulla on varmistaa, että ihmisillä on yhtäläiset mahdollisuudet onnistua elämässä.

Kuva: Pixabay

Vuonna 2007 YK:n yleiskokous julisti helmikuun 20. päivän kansainväliseksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päiväksi. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on keskeistä rauhallisen ja menestyksekkään yhteiselon turvaamiseksi maailmassa. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi toimet köyhyyden poistamiseksi ja kaikkien yhtäläisen ihmisarvon takaamiseksi ovat olennaisia.

Kuva: Pixabay

Miten esim. Keravalla? Aran tilaston mukaan Keravalla oli asunnottomia vuonna 2019 yhteensä71.  Vuonna 2020 Keravalla aloitti toimintansa turvakoti , joka on osa THL:n koordinoimaa verkostoa. Toimeentulotukea maksettiin vuonna 2019   kotitaloudelle yhteensä 7 778 198 euroa ja Kelan työttömyysturvaetuuksia  sai vuoden 2019 lopulla Keravalla 1353 henkilöä. Etuja maksettiin yhteensä 1 104 450 euroa.

Kuva: Pixabay

Kerava haluaa panostaa tekemänsä hyvinvointiselvityksen mukaan  mm. syrjäytymisen vähenemiseen, tarjoamalla lapsille, nuorille ja perheille helposti lähestyttäviä matalan kynnyksen palveluita. Parantaa pitkäaikaistyöttömien hyvinvointia ja vahvistaa työelämätaitoja. Antaa apua aikuisille mielenterveys- ja päihdeongelmiin varhaisessa vaiheessa. Varmistaa, että ikäihmiset pystyvät asumaan omassa kodissa ja elämään onnellista arkea ja että lapsen/nuoren huoliin tai ongelmiin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Kuva: Pixabay

Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien järjestettäväksi, mutta vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä näihin sisältyvästä eriarvoisuuden vähentämisestä ja terveyserojen kaventamisesta säilyy kunnilla. Väestön hyvinvointi ja terveys ovat yhteydessä koulutukseen, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalveluihin, elinympäristöön, kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin, rakennuskannan ylläpitoon sekä moniin muihin kunnan hoitamiin tehtäviin.

Kuva: Pixabay

Kuitenkin kuntien ja maakuntien välillä tulee olemaan yhteistyötä, joka on yksi keskeisistä tekijöistä kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yhteistyöllä edistetään myös palvelujen saavutettavuutta kustannustehokkaasti. Maakuntien tulee tarjota tukea ja asiantuntemusta kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn tueksi ja mm. vastata alueellisesti asukkaiden hyvinvoinnin ja terveydentilan seurannasta ja arvioinnista. Erilaisten palveluiden jatkuvuus on varmistettava kuntien ja maakuntien välillä.

Kuva: Pixabay

Miten nämä toteutetaan? Asioita hoidetaan eri pisteissä, mutta hoituvatko ne kokonaisvaltaisesti? Jääkö jotain huomaamatta? Kuntalaisen tulisi löytää palvelut helposti yhdestä paikasta, josta tarvittavan tuen saisi. Tällöin apua olisi helpompi hakea ja  voitaisiin varhaisessa vaiheessa ryhtyä tukea vaativiin toimenpiteisiin.


Aprillipäivä

Aprillipäivän perinteen sanotaan usein alkavan vuodesta 1582, jolloin Ranskassa siirryttiin gregoriaaniseen kalenteriin. Keväinen hassutteluperinne tunnetaan kuitenkin ympäri maailmaa ja sen perinne juontuu 1500-lukua selvästi vanhempaan aikaan. Jo roomalaiset viettivät Hilaria-juhlaa 25. maaliskuuta ja hindujen maaliskuun alussa viettämä värien juhla Holi on vähintään yhtä vanha. Molempiin kuuluu yleinen hilpeys ja sosiaalisen koodin keventyminen. (wikipedia)

Kuva: Pixabay

Suomen ensimmäinen tunnettu aprillaaja on Hämeenkosken Kurjalan kartanon 13-vuotias neiti, joka hehkutti pilailuaan päiväkirjassaan 1. huhtikuuta 1800. Hän kirjoitti ruotsiksi, mutta suomennettuna tunnustus kuuluisi näin: ”Tänään olen narrannut mamselli Fortelinia niin, että kirjoitin kirjeen aivan kuin se olisi ollut rva Lindholmilta”, siihen oli merkitty ensimmäiseksi ’aprill’ (huhtikuu). (Tiede)

Kuva: Pixabay

Maaseudulla lasten huijaaminen aprillipilojen tapaisilla kepposilla kuului erityisesti tiettyihin töihin, jotka herättivät suurta uteliaisuutta ja joiden ajaksi lapset haluttiin pois jaloista. Esimerkiksi syysteurastuksen yhteydessä aikuiset saattoivat pyytää lasta hakemaan naapurista hännänvedintä, makkaranmittaa tai jotain muuta olematonta työkalua. Naapuri puolestaan juoksutti lapsen seuraavaan taloon, jonne esine oli muka juuri lainattu – tai ojensi lapselle naama vakavana jonkin kummallisen kapistuksen kotiin vietäväksi. (Tiede)

Kuva: Canva

Ranskalaiset vuorostaan tuntevat aprillipäivän nimellä Poisson d’Avril ja italialaiset pesce d’aprile , joka viittaa huhtikuiseen kalaan. Perinteen mukaisesti aprillipäivänä sekä Ranskassa, että Italiassa jekutetaankin kavereita kiinnittämällä heidän selkäänsä paperinen kala mahdollisimman huomaamattomasti. Kun taas Espanjassa aprillipilojen kaltaisia kepposia tehdään poikkeuksellisesti joulukuun 28. päivä, jolloin vietetään viattomien lasten päivää, espanjaksi Día de los Santos Inocentes. (Studio55)

Kuva: Pixabay

Skotlannissa aprillipäivää vietetään kaksi päivää. Tapana on lähettää kepposen uhri viemään muka tärkeää viestiä tai suorittamaan tärkeää tehtävää. Toinen päivä on nimeltään Taily Day. Vitsikkäät skotit teippaavat tuolloin toistensa selkään lappuja, joissa lukee ”Kick me” eli ”Potkaise minua”. Tanskassa ja Yhdysvalloissa aprillipäivää vietetään hyvin samoissa merkeissä kuin Suomessa. (Studio55)

Oikein mukavaa ja hyväntahtoista jekutuspäivää!


Hyväntekeväisyyttä

Kuva: Pixabay

Helsingin yliopisto, Kansalaisareena ry ja Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry ovat tehneet syksyllä 2020 selvityksen suomalaisten auttamishalusta korona-aikana.

https://www.vala.fi/b/tutkimus-korona-aika-innosti-suomalaisia-auttamaan-uusin-keinoin

Selvityksen mukaan vastanneista kaksi kolmasosaa kertoi auttaneensa perheenjäseniään, ystäviään tai naapureitaan ja 12 prosenttia oli antanut apua tuntemattomalle henkilölle. Vastanneista 28 prosenttia sanoi maksaneensa palveluista, joita eivät ole kuitenkaan pystyneet käyttämään koronaan liittyvien rajoitusten vuoksi.

Kuva: Pixabay

17 prosenttia vastaajista kertoi osallistuneensa yhteisöllisiin koronakriisiin liittyviin tempauksiin esimerkiksi laittamalla nalleja ikkunaan tai kiittämällä terveydenhuollon henkilökuntaa. Perinteisemmät auttamisen tavat, kuten vapaaehtoistyö ja lahjoittaminen, ovat myös olleet suosittuja. Vastaajista 26 prosenttia oli lahjoittanut rahaa hyväntekeväisyyteen. Lahjoituskohteina korostuivat terveys ja hyvinvointi, esimerkiksi sairastuneiden tukeminen sekä lasten, nuorten ja iäkkäiden auttaminen.

Kuva: Pixabay

Olen omalta osaltani yrittänyt laittaa kortta kekoon ja auttaa omalla panoksellani. Olen ryhtynyt kuukausilahjoittajaksi osaan jo ennen koronaa ja osaan koronan aikana.

Kuva. SOS-Lapsikylä

SOS-lapsikylä on niitä lapsia varten, jotka ovat vaarassa menettää, tai ovat menettäneet, vanhempiensa huolenpidon. SOS-lapsikylä haluaa purkaa laiminlyönnin, kaltoinkohtelun ja hylkäämisen kierteen ja taata, että jokainen lapsi ja nuori saa riittävän tukiverkon kasvaakseen parhaaksi versioksi itsestään.

SOS-lapsikylän auttamiseksi on erilaisia tapoja. https://www.sos-lapsikyla.fi/lahjoita/lahjoitusvaihtoehdot/

Kuva: Pelastakaa Lapset

Pelastakaa Lapset on vuorostaan sijaishuollon ja adoption eritysosaaja, joka tarjoaa lisäksi lastensuojelun avohuollon ja sosiaalihuollon tukiperhepalveluita. Lastensuojelupalvelut tarjoavat kunnille mahdollisuuden vahvistaa ja täydentää omaa lastensuojelutyötään sisällöllisesti monipuolisilla, kokeneiden asiantuntijoiden ammattitaitoisilla palveluilla. Tukimahdollisuuksia on monia. https://www.pelastakaalapset.fi/auta-lapsia/

Kuva: Unicef

UNICEF on YK:n lastenjärjestö, joka toimii kaikkialla maailmassa heikoimmassa asemassa olevien lasten puolesta. Unicef huolehtii, että lapsen oikeudet terveyteen, koulutukseen ja suojeluun toteutuvat. Unicef ottaa erilaisia lahjoituksia vastaan https://www.unicef.fi/tue-tyotamme/

Kuva: HESY

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry auttaa kodittomia lemmikkieläimiä saamaan paremman elämän.  Lahjoitusvarat käytetään hädänalaisten eläinten auttamiseen eli löytöeläinten talteenotosta aiheutuviin kustannuksiin, eläinlääkärikuluihin sekä eläinten ruokinta-, lääkintä- ja muihin hoitokustannuksiin. Auttaa voi eri tavoin https://www.hesy.fi/tue-toimintaamme/

Kuva: SEY

SEY Suomen eläinsuojelu on Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuojelun asiantuntija. SEY ennaltaehkäisee eläinsuojeluongelmia ja auttaa hädässä olevia eläimiä. SEY vaikuttaa lainsäädäntöön, viranomaisten toimintaan ja ihmisten asenteisiin. 

Lahjoittamalla yhä useampi koditon eläin saa uuden kodin, eläinten kaltoinkohtelu väheneeja pentutehdas sulkeutuu. https://sey.fi/lahjoita/

Auttaa voi siis monella tavalla. Löydä oma kohteesi ja lähde mukaan!


Lähteäkö ehdolle 2021 kuntavaaleihin?

Kuva: Vaalit.fi

Kaupunginvaltuustossa käsitellään kunnan asukkaiden jokapäiväiseen arkeen liittyviä asioita, mm. mihin kaupungin rahoja käytetään ja miten esim. päiväkoteja, kouluja, ympäristöä, terveyspalveluita, lastensuojelua, kirjastoa, kulttuuria, nuorisotyötä, uimahallia, pyöräteitä, kouluruokaa, elinkeinopalveluita ja työllisyyttä kehitetään, vain muutamia esimerkkejä mainiten.

Kaupunginvaltuutetut ovat meitä tavallisia  kuntalaisia, eivät ammattipoliitikkoja. Ehdokkaalta ja vaalien jälkeen kuntapäättäjältä vaaditaan kiinnostusta omaa kotikaupunkia ja sen kehittämistä kohtaan. Ehdokkaiksi olisi hyvä saada erilaisilla taustoilla ja elämäntilainteissa olevia ihmisiä: kaiken ikäisiä, kaikkien sukupuolten edustajia sekä erilaisissa ammateissa toimivia.

Kuva: Pixabay

Vaaleissa eniten ääniä saaneet valitaan kaupunginvaltuuston jäseniksi. Valtuuston lisäksi kaupungissa on paljon muitakin päätöksentekopaikkoja. Ennen valtuustoon tuloa asioita käsitellään erilaisissa lautakunnissa ja jaostoissa (esim. sosiaali- ja terveyslautakunta, kasvatus- ja opetuslautakunta, vapaa-aika- ja hyvinvointilautakunta, tekninen lautakunta, liikuntajaosto, kulttuurijaosto). Lautakuntiin ja jaostoihin valitaan henkilöitä, jotka ovat olleet ehdokkaina vaaleissa. Vaikka oma äänimääräsi ei veisi sinua valtuustoon saakka, sinulla on  mahdollisuus vaikuttaa lautakuntien tai jaostojen kautta.

Kuva: Pixabay

Se kuinka paljon panostaa aikaa ja rahaa vaalikampanjointiin, voi päättää itse. Puolueiden paikallisyhdistykset voivat rahoittaa kuntavaalien kampanjointia ehdokasmaksuilla. Maksun kerääminen riippuu paikallisyhdistyksen rahatilanteesta. Ehdokasmaksulla katetaan mm. vaalien aikaista mainontaa.

Kuva: Unsplash

Jos haluat ehdokkaaksi, ota suoraan yhteyttä puolueeseen, joka on lähinnä omia arvojasi. Puolueen jäsen sinun ei tarvitse olla, vaan voit lähteä mukaan sitoutumattomana. Kannattaa kuitenkin huomioida, että ehdokasryhmässä kasvosi laitetaan puolueen vaalijulisteisiin ja mainoksiin, eli kannattaa varautua siihen, että mielikuvissa sinut liitetään kuitenkin kyseisen puolueen yhteyteen.

Puolue toimittaa ehdokaslistansa kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 9.3.2021, eli ehdokkaaksi voi asettua 8.3. saakka, jolloin ehdokassopimus tulee olla allekirjoitettuna.

Linkin takaa löytyy lista kaikista rekisteröidyistä puolueista. https://vaalit.fi/rekisteroidyt-puolueet. Kunkin puolueen kohdalla on linkki heidän kotisivuilleen, josta pääsee tutustumaan mm. puolueiden tavoitteisiin. Löysitkö omasi? Lähde rohkeasti mukaan ehdolle.


Ekoautoilua ennen ja nyt?

Kuva: Wikipdia, Baker Electric Coupe 1908

Autoilun aikakausi alkaessa 1800 – 1900 lukujen taitteessa sähköautot olivat yleisimpiä. Ranska ja Iso-Britannia olivat ensimmäisiä maita, joissa tuettiin sähköautojen laajempaa käyttöönottoa. Sähköautot olivat höyryautojen ohella suosituimpia teollisen valmistuksen alkuajoista 1900-luvun alkuun, jolloin polttomoottoriautot syrjäyttivät ne. Kiinnostus sähköautoihin virisi uudelleen 1960-luvun jälkipuoliskolla, mihin suurimpana syynä oli huoli ilman saastumisesta varsinkin maailman suurkaupungeissa. Sähköautojen varsinainen läpimurto tapahtui 2010-luvun alussa Teslan toimesta. (Wikipedia)

Traficomin mukaan uusien täyssähköautojen määrät kasvoivat vuonna 2020 tammi–kesäkuussa 51 prosenttia ja ladattavien hybridien määrät 143 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Tavoitteena on, että Suomessa on vähintään 250 000 sähköautoa vuonna 2030. Nyt niitä on Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan yli 40 300.

Latauspaikkoja löytyy muun muassa useilta huoltoasemilta, kauppakeskuksista ja yksittäisistä yrityksistä. Lautaspisteet voi käydä tarkistamassa Traficomin sivuilta https://www.traficom.fi/fi/ajavaihtoehtoa/vaihtoehtoisten-kayttovoimien-ja-polttoaineiden-lataus-ja-tankkauspisteita

Kuva: Gasum

Luonnonkaasun käyttö alkoi liikennekäytössä Italian Pojoen laaksossa 1930-luvulla. Uudessa-Seelannissa kaasua alettiin käyttää polttoaineena laajasti 1980-luvulla. Huippuvuosinaan Uudessa-Seelannissa joka kymmenes auto kulki kaasulla. Nykyään maassa on noin 350 kaasutankkausasemaa. (Wikipedia).

Suomen energia- ja ilmastostrategiassa oli asetettu tavoitteeksi 5 000 kaasuautoa vuoteen 2020 mennessä, mutta määrä ylitettiin jo vuonna 2018. Vuoden 2025 tavoite on 15 000 autoa. Vuoden 2016 kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan Suomessa tulisi olla vuonna 2030 vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa. (Wikipedia).

Vuoden 2020 ensimmäisellä kolmella neljänneksellä uusia kaasuajoneuvoja rekisteröitiin Suomessa 2 700. Kaikkiaan kaasukäyttöisiä ajoneuvoja on Suomessa liikenteessä yli 13 100 ja Gasumin asemia on 35 ympäri Suomen. (Gasum). 

Kaasuasemat löytyvät täältä https://www.gasum.com/yksityisille/tankkaa-kaasua/tankkausasemat/

Kuva: Yle.fi

Henry Ford suunnitteli aikoinaan T-Ford henkilöauton kulkemaan etanolilla, mutta auton saattoi tankata myös bensiinillä, sillä siinä oli säädettävä kaasutin, jonka ansiosta seoksen rikkautta saattoi kohtuullisen helposti säätää. Fordille työskennellyt Roberta J. Nichols kehitti flexifuel-tekniikkaa 1980-luvulla. Fernando Damasceno kehitti moottorin säätötekniikkaa edelleen yksinkertaisemmaksi ja halvemmaksi. Vuonna 2020 Suomessa kulki etanolilla 4 312 henkilöautoa, 106 kuorma-autoa, 9 pakettiautoa ja kaksi linja-autoa.(Wikipedia).

Voit muuttaa nykyisen bensiikäyttöisen auton etanoliautoksi ja ostaa  asennussarjan ja asentaa sen itse tai sitten käyttää kokonaispalvelua https://eflexfuel.fi/asennuspisteet. E85 asemat löytyvät täältä https://eflexfuel.fi/e85-asemat.

Kun muutat bensiini- tai dieselkäyttöisen henkilöauton toimimaan kaasulla tai etanolilla 1.1.2018-30.11.2021 välisenä aikana, voit saada muutoksen kattamiseksi Traficomilta rahallista tukea. Muuntotukea voi saada vuosina 2018 – 2021. Muunnettu auto esitetään muutoskatsastukseen, minkä jälkeen muuntotukea voi hakea Traficomilta.

Kuva:Woikoski

Tulevaisuudessa vedystä kaavaillaan merkittävää polttoainetta sekä sähkö- että polttomoottoriautoille. Vedyllä olisi mahdollista saavuttaa merkittävästi pienemmät päästöt nykyisiin polttomoottoreihin verrattuna. (Autotuojat.fi). Motivan mukaan vedyn päästö- ja ilmastovaikutukset riippuvat kuitenkin siitä, miten se on valmistettu, kuljetettu ja säilytetty.


Biojätteen kompostointi

Nykyisen jätelainsäädännön hengen mukaisesti kaikki kierrätyskelpoinen jäte tulisi hyödyntää. Kotitalousjätteestä peräti kolmasosa on eloperäistä ainetta ja sen paikka ei ole sekajätteessä. Kompostoimalla ihminen auttaa luontoa järjestämällä jätteitä hajottaville pieneliöille hyvät toimintaolosuhteet.

Mökillä on Biolanin kompostihuussi sekä kompostiastia biojätteille. Samoin kotiin on hankittu biojätteelle kompostiastia kun kerran omakotitalossa asutaan. Kodin kompostiastia tulisi päivittää vielä tehokkaampaan malliin, koska biojätettä kertyy odotettua enemmän.

Mutta onko kaikilla omakotiasujilla biojätekomposti? Ylen uutisen mukaan Jyväskylän kaupunki on vaatinut biojätteen lajittelua omakotikiinteistöillä jo parikymmentä vuotta ja ottanut käyttöön biojätteen erilliskeräyksen. Omakotiasukkailla on Jyväskylän seudulla kaksi vaihtoehtoa: erillinen biojäteastia portin pielessä tai jätteen kompostointi omalla tontilla. (https://yle.fi/uutiset/3-11649251)

Kuva: Hyötykasviyhdistys

Mutta mitä sitten jos et halua isoa biojätekompostia pihallesi? Kompostointi onnistuu bokashi-menetelmän avulla myös sisällä. Japanissa menetelmää on käytetty jo pitkään. Lisätietoa menetelmästä löytyy mm. Hyötykasviyhdistyksen sivuilta : https://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/bokashi/

Lisää tieto kompostoinnista löytyy esim. Suomelan sivuilta https://www.suomela.fi/kompostointi-opas-kaikki-kompostoinnista-lue-vinkit/


Kotikirjastoa

Olen aina pitänyt lukemisesta. Lapsena kuuluin kirjakerhoon ja innolla odotin aina kuukaudenkirjan saapumista. Kuulun kirjakerhoon vieläkin. Mukavaa on, että saan pitää kirjaa kädessä ja käännellä sivuja. Kerran olen kokeillut sähköistä kirjaa, mutta ei se sytyttänyt. Äänikirja on vielä kokeilematta.

Intoni lukea näkyy sekä kotona, että torpalla. Kirjoja on kertynyt jonkin verran, mutta on niitä kiertoonkin mennyt.

Lukukeskus on listannut syitä, miksi lukeminen on tärkeää:

  • Lukutaito on yksi demokratian toteutumisen edistäjä ja sen voidaan nähdä vahvistavan sosiaalista identiteettiä, yhteisöjen voimaantumista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa.
  • Lukutaito antaa pohjan kaikelle oppimiselle ja tasoittaa tietä jatko-opinnoille sekä korkeatasoiseen koulutukseen. Lapselle lukemisella on yhteys parempaan koulumenestykseen ja koulumyönteisyyteen.
  • Lukutaito on avain sujuvaan arkeen kun pidetään yhteyttä ystäviin, lähetetään ja vastaanotetaan viestejä, annetaan ja saadaan ohjeita, opiskellaan ja haetaan työpaikkaa.
  • Lukutaito on yleissivistystä  Lukemalla maailma avautuu: tekstit viittaavat ympäristöön, yhteiskuntaan, kulttuuriin ja historiaan.
  • Lukutaito kasvattaa empatiakykyä Syventyminen tarinoiden syy-seuraussuhteisiin ja henkilöiden ajatusmaailmaan auttaa käsittelemään paitsi omia tunteita, myös ymmärtämään toisen ihmisen näkökulman.
  • Lukutaito on osallistumista Kielen kautta pääsee osalliseksi. Kun osaa lukea ja eläytyä, osaa myös kertoa omista tunteistaan ja toiveistaan toisille.
  • Lukutaito kehittyy vain lukemalla. Kuten muitakin taitoja, lukemista voi ja kannattaa harjoitella. Romaanien lisäksi voi lukea lehtiartikkeleita, runoja, kolumneja, tietokirjallisuutta.
  • Lukeminen on tehokas tapa alentaa stressitasoa. Jo kuuden minuutin lukemisen jälkeen syke alkaa laskea ja lihasjännitys vähentyä. Lukemisen stressiä alentava ja rentouttava vaikutus voi sitä paitsi edesauttaa unta.
  • Lukemalla hyvää kirjaa, se herättää ajatuksia, tunteita, saa itkemään ja nauramaan. Koukuttava teksti vie mukanaan ja avaa ovia maailmoihin, joihin ei fyysisesti voi matkustaa.

Lukukeskuksen 10 faktaa lukemisesta -julkaisu tarjoaa tilannekuvan Suomen lukutaidosta ja lukemisesta. Selvitys kokoaa yhteen yli 40 kotimaista ja kansainvälistä lukutaitotutkimusta, oppimistuloksia mm. PISA- ja PIRLS-tutkimuksista sekä luo katsauksen keinoihin, joilla tukea lukutaitotyötä ja -intoa. Julkaisuun on haastateltu Suomen keskeisiä tutkijoita ja asiantuntijoita. https://lukukeskus.fi/10-faktaa-lukemisesta-2020/

Oikein hyvää itsenäisyyspäivää vaikka hyvän kirjan parissa!


Mimmit koodaa?

Ohjelmisto- ja e-business ry:n Mimmit koodaa -ohjelma käynnistyi vuonna 2018 ja ohjelmalle myönnettiin joulukuussa 2019 EU:n kansalaisyhteiskuntapalkinto sukupuolten tasa-arvon edistämisestä.

Kuva: Pixabay

Mimmit koodaa -ohjelman tavoitteena on tasa-arvon, diversiteetin ja osaamisen kasvattaminen toimialalle. Softa-ala on edelleen yksi sukupuolittuneista toimialoista. ”Softaa käyttää yhä suurempi määrä monimuotoisuutta edustavia ryhmiä niin työelämässä kuin yksityiselämässäkin. Siksi myös softaa tekevien tulisi edustaa tätä monimuotoisuutta, jotta lopputuotteista tulisi mahdollisimman monipuolisia sekä tehtävänsä täyttäviä”, on todennut Mimmit koodaa -hankkeen ohjelmakoordinaattori Milja Köpsi.

Teknologian kehittäjiksi on saatava lisää tyttöjä ja naisia, sillä  teknologian avulla muutetaan maailmaa. Siksi ei ole yhdentekevää, ketkä järjestelmiä tekevät.

Kuva: helloruby.com

Linda Liukkaalta ilmestyi vuonna 2015 lapsille suunnattu ensimmäinen  sadun muotoon kirjoitettu Hello Ruby -ohjelmointikirja. Hello Rubyllä on omat engalnninkieliset nettisivut. Linda on myös Yli 200 maassa järjestetyn tyttöjen ohjelmointityöpaja Rails Girlsin perustaja. Rails Girls opettaa koodauksen alkeita & kannustaa tyttöjä ja naisia tekniikan alalle.

Helmikuussa 2020 ohjelmistoalasta 500 kiinnostunutta naista kokoontui Helsinkiin #mimmitkoodaa launchiin. Avauspuheenvuorossaan sisäministeri Maria Ohisalokin totesi, että millaista maailmaa me rakennamme teknologian varaan, jos lähinnä miehet ovat siitä päättämässä. Sellaisessa tilanteessa on myös vaarana, että puolikkaan ihmiskunnan näkemykset jäävät huomiotta.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 ICT-alan tutkinnon suorittajista oli naisia 20 % .

Samoin ICT-alalla työskentelevistä oli naisia n. 20% vuonna 2019.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) vuonna 2020 tekemän Ohjelmistoalan toimialaraportin mukaan ohjelmistoalan työntekijöiltä edellytetään ajantasaista teknistä osaamista esimerkiksi tietyistä ohjelmointikielistä. Toimialalla osaaminen vanhenee nopeasti, koska teknologioiden kehitysvauhti on nopea. Ohjelmistoala on miesvaltainen toimiala ja esimerkiksi ICT-alan erityisasiantuntijoista vain noin 15 % on naisia. Toimialan tulevaisuuden kasvun suurena haasteena on osaajapulan ratkaiseminen ja sitä osaajapulaa voidaan ratkaista innostamalla mimmit koodaamaan.


1,5 asteen elämäntavat

Keravan kaupunki ja Jalotus ry järjestivät yhteistyössä 28.10.2020  webinaarin kestävästä asuinalueesta ja kestävästä elämästä. Webinaari taustoitti Keravan asuntomessut 2024 -projektia. Asuntomessujen ja rakentuvan asuinalueen punaisena lankana on kestävä asuinalue. Webinaarissa käsiteltiin asiaa eri näkökulmista, mutta mielenkiintoisin minusta oli  Michael Lettenmeierin (resurssiviisauden ja vähähiilisen elämäntavan konsultti, Aalto-yliopiston tutkijatohtori ja D-mat oy:n toimitusjohtaja) esitys aiheena 1,5 asteen asuinalue: Millaiseen hiilijalanjälkeen meillä on varaa vuosina 2030 ja 2050 kulutuksen eri osa-alueilla? Millainen asuinalue tukee kestävää elämää?

Kuva: Sitra.fi

Michaelin esityksessä paneuduttiin kotitalouksien ja yksilöiden elämäntapoihin – eli mitä ostamme ja mitä syömme, missä ja miten asumme, miten ja mihin liikumme. Näiden hiilijalanjälki tarjoaa perustan päästövähennystoimenpiteille. Elämäntapojemme muuttamisella voisikin olla näkyvä ja nopea vaikutus hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Yksilö voi esimerkiksi helpommin muuttaa ruokavaliotaan vähäpäästöisemmäksi milloin tahansa tekemällä uudenlaisia ostopäätöksiä.

Kuva: Sitra.fi

Esityksessä tarkasteltiin Suomen ja Japanin lisäksi Brasilian, Intian ja Kiinan asukkaiden määrällisestä kulutuksesta laskettua keskimääräistä hiilijalanjälkeä. Pysäyttävää oli kohteena olleiden maiden keskimääräinen elämäntapojen vuotuinen hiilijalanjälki, joka oli vuonna 2017 henkeä kohden laskettuna seuraavanlainen:

  • Suomessa 10,4 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (t CO2 e),
  • Japanissa 7,6 tonnia,
  • Kiinassa 4,2 tonnia,
  • Brasiliassa 2,8 tonnia ja
  • Intiassa 2,0 tonnia.

Jotta Suomessa päästään Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteeseen, niin  henkeä kohden lasketun kulutukseen perustuvan hiilijalanjäljen tavoitetaso olisi 2,5 tonnia CO2 e vuoteen 2030 mennessä, 1,4 tonnia vuoteen 2040 mennessä ja 0,7 tonnia vuoteen 2050 mennessä.

Kuva: Pixabay

Elämäntapojen hiilijalanjäljestä noin 75 prosenttia muodostuu kolmesta osa-alueesta: elintarvikkeet, asuminen ja liikkuminen. Runsaasti päästöjä aiheuttavia ovat liha- ja maitotuotteiden kulutus, fossiilisiin polttoaineisiin perustuva kodin energiankulutus, yksityisautoilu sekä lentomatkustus.

Kuva: Pixabay

Yksilö voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään monella tavalla omat resurssinsa huomioon ottaen esim. korvaamalla yksityisautoilu joukkoliikenteellä tai sähköpyörällä, ottamalla käyttöön sähkö- tai hybridiauton, lisätä kimppakyytejä, asua lähempänä työ- tai opiskelupaikkaa, vaihtamalla asunto pienempään, tuottamalla sähkö ja lämmitysenergia uusiutuvilla energialähteillä, hyödyntämällä maa- ja ilmalämpöpumppuja, suosimalla kasvis- ja vegaaniruokavaliota, korvaamalla maitotuotteet kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla ja korvaamalla punainen liha kanalla tai kalalla.

Kuva: Pixabay

Pienilläkin teoilla on merkitystä.

Enemmän ja tarkemmin aiheesta löytyy Sitran selvityksestä, jota ovat Michaelin lisäksi olleet tekemässä Lewis Akenji, Viivi Toivio, Ryu Koide ja Aryanie Amellina.


Takkatulta

MIkä sen mukavampaa kostealla ilmalla tai pakkaspäivänä, kuin laittaa tuli takkaan. Kotona on avotakka, joka ei ole oikeastaan muuta kuin tunnelmanluoja. Tuota takkaa ei tule tule sytytettyä montakaan kertaa vuodessa, mutta torpalla on pönttöuuni ja porinmatti, joita käytetään pääosin lämmittämiseen torpalla ollessa.

Motivan selvityksen mukaan tulisijojen kehityshistoria on pitkä leiritulesta nykyaikaiseen varaavaan takkaan. Kehitys oli hidasta vuosisatojen ajan ja varsinainen tulisijan korvaaja syntyi vasta 1930-luvulla kaupungistumisen ja keskuslämmityskattiloiden myötä. Vaikka tulisijojen määrä 1900-luvun loppua kohti väheni, puun polton rooli harvaan asutussa maassa poikkeusolojen lämmöntuottajana on säilynyt.

Suomessa on yli miljoona varaavaa tulisijaa ja saman verran puulämmitteisiä saunoja. Puuta poltetaan 5,2 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Puun polttaminen pientulisijoissa  tuottaa päästöjä ilmaan siinä missä muukin energiantuotanto tai liikenne. Puun pienpoltosta syntyyTHL:n mukaan:

  • 40 % Suomen kaikista pienhiukkaspäästöistä (PM2.5)
  • 55 % kaikista mustan hiilen (BC) päästöistä, jotka lämmittävät alailmakehää erityisesti pohjoisilla alueilla
  • Yli 80 % soluille myrkyllisten ja syöpävaarallisten PAH-yhdisteiden päästöistä
  • 30 % haisevien ja limakalvoja ärsyttävien haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen (VOC) päästöistä
  • 25 % hiilimonoksidin (CO) päästöistä.

Hengitysliiitoo ohjeistaa, että sytyttämällä oikein voi helposti vaikuttaa poltosta aiheutuvien päästöjen määrään. Näin sytytät oikein:

  • Tarkista ennen tulen tekemistä, että tuhka on poistettu asianmukaisesti, ja pellit ovat auki.
  • Lado puut vaakatasoon siten, että palamisilma pääsee kiertämään pilkkeiden välistä.
  • Aseta isot puut alle, pienemmät päälle, ja ylimmäksi sytykkeet.
  • Jätä vapaata tilaa vähintään kolmasosa tulipesän korkeudesta.
  • Huolehdi, että huoneeseen tulee riittävästi korvausilmaa.

Tuosta tunnelmallisesta avotakasta vielä sen verran, että harkinnassa on ollut esim. valurautaisen takkasydämen hankinta, jolloin lämmintä ilmaa kierrätetään tiilimuurauksen ja yksikuorisen sydämen välissä. Tällöin tiilimassa varautuu samalla lämpimäksi ja lämmittää vielä pitkään tulen sammumisenkin jälkeen. Avotakassa puuta polttaessa lämpö karkaa harakoille ja muu asunto viilenee. Lämpöä riittää vain takan vieressä istuessa.