Ruokahävikki

Oletteko koskaan kuorineet pakastimesta sulatettuja omenalohkoja? Minä olen. Pakasteesta löytyi reilu kolme litraa viime syksynä pakastettuja lohkoja. Kaikki eivät tulleet käytettyä mm. smoothiessa. Ja koska nyt vietetään hävikkiviikkoa, päätin tehdä niistä omenapiirakan, etteivät joudu hävikiksi.

Kuva: Havikkiviiko.fi

Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa, joissa  vuosittain heitetään roskiin yli 100 miljoonaa kiloa ruokaa. Henkilöä kohden heitämme ruokaa pois keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa, noin sadan euron arvosta.

Kuva: Havikkiviikko.fi

Pauligin ja Luonnonvarakeskuksen kehittämän ruokahävikkilaskurin avulla voit arvioida, paljonko sinun kotonasi syntyy hävikkiä. Samalla saat arvion hävikin rahallisesta arvosta ja sen aiheuttamasta hiilijalanjäljestä.

Annoin lohkojen sulaa jonkin aikaa ja aloitin kuorinnan. Parhaiten se onnistui ihan käsipelillä ja aika helposti. Ohje piiraakkaan on Chocochilin ja resepti löytyy täältä https://chocochili.net/2020/09/muhkea-vegaaninen-omenapiirakka/

Koska omenia oli reilusti, tein kaksinkertaisen taikinan ja täytyy sanoa, että muhkea ja varsin täyttävä piirakka tuli. Eikä mausskaan mitään vikaa ole. Tuskin tästäkään hävikkiä syntyy.

Ruoka aiheuttaa lähes kolmanneksen ilmastovaikutuksistamme. Kun syömäkelpoista ruokaa heitetään roskiin kaikki ruoan valmistukseen käytetty energia ja työpanokset valuvat hukkaan. Poisheitetyn ruoan ongelma ei niinkään ole syntyvä biojäte tai ruoan päätyminen sekajätteen joukkoon, vaan kyse on ruoantuotannosta aiheutuneista turhista kasvihuonekaasupäästöistä sekä vesistöjä rehevöittävistä päästöistä. Niitä syntyisi vähemmän, mikäli hyödyntäisimme tuotetun ruoan tarkemmin. (https://www.saasyoda.fi/)


Uudet luottamustehtävät

Minut nimettiin 23.8. tarkastuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi ja henkilöstö- ja työllisyysjaoston varajäseneksi. Ensiviikolla vahvistettaneen myös nimitykseni Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen neuvottelukuntaan varsinaiseksi jäseneksi.

Uuden luottamustehtävään valitun syksy pyörähtää käyntiin erinäisillä koulutuksilla.  Eilen oli ensimmäinen yleishallinnon lyhyt oppimäärä vallasta ja vallankäytöstä aiheina mm. miten päätöksenteko toimii ja mitä hallintomenettely on. Mitä ovat hallinnon ja päätöksenteon perusteet sekä lähtökohdat. Puhuttiin myös esteellisyydestä ja monesta muusta asiasta. Hyvät lähtökohdat aloittaa uusissa luottamustehtävissä.

Syksyn muut tulevat koulutukset liittyvät taitavan luottamushenkilön ja vaikuttajan työskentelyyn, vihreään vaikuttajuuteen ja siihen miten kaupunki toimii. Useita settejä erilaisista aiheista siis tulossa.

Tekemistä riittää myös tammikuussa pidettävien aluevaalien osalta mm. Vantaa-Kerava aluevaaliitiimissä. Tiimin tehtäviin kuuluu mm. ehdokashankinta, kampanjansuunnittelu ja valmistelu, viestintä sekä vaaliohjelman tekeminen.

Ja sitten vielä vaalit…?


Helleputket

Kuva Pixabay

Kouvolan seudulla, jossa torppanikin sijaistsee on rikottu jo 28 päivän helleputki. Eilen 15.7. mitattiin 34 asteen lämpötila, joka on koko kesän ennätyslukema, sanoo Pekka Pouta MTV:n uutisissa. Koskaan aiemmin Suomessa ei ole mitattu yhtä montaa hellepäivää putkeen samassa paikassa. MTV Uutisten meteorologi Liisa Rintaniemi arvioi, että Kouvolassa samaan putkeen saadaan kaikkiaan ainakin 30 peräkkäistä hellepäivää.

Toistaiseksi eniten hellettä on Suomessa ollut kesällä 2010 Kouvolassa, jolloin torppankin hankin. Silloin lämpötila nousi yli 25 asteeseen 48 päivänä. (https://www.ilmatieteenlaitos.fi/helletilastot)

Kuva Pixabay

Helsingin sanomien artikkelissa pohditaan ovatko helteet ilmastonmuutosta? ”Nykyilmastossa voidaan sanoa, että jokainen helleaalto on voimakkaampi juuri ilmastomuutoksen vuoksi”, sanoo tutkija Mika Rantanen Ilmatieteen laitokselta.

Ilmatieteen laitoksen mukaan maapallon lämpötila on kohonnut keskimäärin 0,85 astetta vuodesta 1880 Suomessa ja muualla Euroopassa hieman enemmän. Ilmaston odotetaan lämpenevän nyt nopeammin kuin tuhansiin vuosiin. Lämpeneminen johtuu kasvihuonepäästöjen voimakkaasta kasvusta sadan viime vuoden aikana. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastonmuutoskysymyksia

”Kun maapallon lämpötila nousee yhdellä asteella, voidaan olettaa, että Suomessa kesät lämpenevät noin puolitoista astetta ja korkeimmat lämpötilat nousevat suunnilleen saman verran. Jos aiemmin tietynlaisessa säätilanteessa olisi ollut 28,5 astetta lämmintä, niin nyt tuleekin 30 astetta”, arvioi yliopistonlehtori Jouni Räisänen Helsingin yliopiston ilmakehä­tieteiden keskuksesta samaisessa Helsingin sanomien artikkelissa.

Kuva Pixabay

Ihmisen toiminta, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käyttö, metsien hakkuu ja kotieläintuotanto, vaikuttavat yhä voimakkaammin ilmastoon ja maapallon lämpötilaan. Ihmisen toiminnasta aiheutuvat päästöt lisäävät suuresti ilmakehässä luonnostaan esiintyvien kasvihuonekaasujen määrää ja vauhdittavat maapallon ilmaston lämpenemistä. https://ec.europa.eu/clima/change/causes_fi

Kuva Pixabay

WWF:n mukaan Ilmakehämme toimii kuten kasvihuone. Ilmakehässä olevat kaasut päästävät läpi auringon säteet, mutta estävät osaa lämmöstä karkaamasta takaisin avaruuteen. Ilmiö mahdollistaa elämän maapallolla. Ihmisen toiminnan seurauksena lämmön karkaamista estävät kaasut lisääntyvät kuitenkin voimakkaasti.
Fossiiliset polttoaineet, kuten öljy, kivihiili ja maakaasu, aiheuttavat kolme neljäsosaa kasvihuonekaasupäästöistä. Tärkeimmät keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat fossiilisista polttoaineista luopuminen, kestävien uusiutuvien energiamuotojen
käyttö, energian säästö ja energiatehokkuus, liikenteen sähköistäminen, metsäkadon pysäyttäminen, luonnollisten hiilinielujen kasvattaminen ja ilmastokestävä ruoantuotanto ja -kulutus. Ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnon monimuotoisuuden suojelu pitäisi olla kaiken päätöksenteon ja budjetoinnin perusta, niin Suomessa kuin EU:ssakin. https://wwf.fi/uhat/ilmastonmuutos/

Kuva Pixabay

Asiassa on EU tasolla edetty, sillä Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona 14.7.2021 suuren ilmastolainsäädäntöehdotusten paketin (Fit for 55), jolla EU vähentäisi nettopäästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Lainsäädäntöehdotukset kattavat laaja-alaisesti talouden eri sektorit ja koskevat muun muassa päästökaupan uudistamista, maiden välistä taakanjakoa, energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa, maankäyttösektorin ja hiilinielujen roolia, autojen päästörajoja,
energiaveroja ja hiilitulleja. Lisäksi syksyllä komissio antaa vielä ehdotuksensa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tarkistuksesta. Lainsäädäntöehdotukset menevät seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston käsittelyyn. EU:n ympäristöministerit keskustelevat paketista ensimmäisen kerran jo ensi viikolla epävirallisessa kokouksessaan. Lainsäädäntöehdotusten määrän ja laajuuden vuoksi niiden käsittelyn odotetaan kestävän noin kaksi vuotta. https://valtioneuvosto.fi/-/10616/eu-n-ilmastopaketti-auttaa-myos-suomea-hiilineutraaliuden-saavuttamisessa

Kuva Pixabay

Eli toivoa on, jos ehdotukset menevät läpi ja lait astuvat voimaan arvioidussa ajassa.


Vaalihommia

Vuoden 2021 kunnallisvaalien ennakkoäänestys jatkuu vielä huomiseen tiistaihin 8.6. saakka  ja varsinainen vaalipäivä koittaa sunnuntaina 13.6. Itse olen ehdolla nyt ensimmäistä kertaa. Miksi?

Haluan suojella luontoa ja sen monimuotoisuutta, niin että arvokkaat ja rakkaat luontokohteemme säilyvät myös tuleville sukupolville.

Haluan turvata sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalvelujen toimivuuden, sillä hyvinvointi on perusoikeus, joka kuuluu varallisuudesta, taustasta ja yksilöllisistä ominaisuuksista riippumatta kaiken ikäisille, kaikille sukupuolille, täällä syntyneille ja muualta muuttaneille.  Keravalaisilla tulee olla hyvät edellytykset hyvinvoinnin rakentamiseen, terveyden edistämiseen ja toimintakyvyn ylläpitoon.

Haluan huolehtia kuntatalouden kestävyydestä ja edistää työllisyyttä siten, että julkiset hankinnat tehdään kestävästi huomioiden ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen vastuullisuus ja että pienillä paikallisilla yrityksillä olisi  mahdollisuus päästä osallistumaan tarjouskilpailuun.

Poikkeuksellista kampanjointi on ollut nyt koronapandemian aikaan. Tilaisuuksia nyt keväällä ei ole saanut mainostaa eikä järjestää. Vaaliteltatkin sallittiin nyt vasta kesäkuun alussa. Mutta toisaalta vaalien siirtyminen huhtikuulta kesäkuulle ei ole ainakaan ilmojen vuoksi harmittanut. Lämmintä on piisannut ja vaaliteltalla ei viime viikonloppuna tarvinnut värjötellä.

Melkein kaikki kampanjointi on tapahtunut somessa, Itsellä lähinnä Facebookissa ja Instagramissa. Twitterissäkin olen yrittänyt aktivoitua.

Flaikkuja  on jaettu lähemmäs 2000 kappaletta. Pyydänkin anteeksi, jos jollekin on flaikku tullut, vaikka on kieltänyt mainostamisen. Tarkkaan olen yrittänyt kaikki merkinnät postilaatikoista katsoa. Kaino toive onkin, että laatikoihin merkittäisiin selkeästi mainoskielto. Haalistuneista lapuista ei aina tiedä saako mainoksen sujauttaa laatikkoon vai ei.

Somessa näkyvyyttää on ollut mahdollista saada mainostamalla omia postauksiaan ja vaalitulos sitten näyttää mikä merkitys niillä on ollut ensikertaiselle.

Kävi vaalituloksen kanssa miten hyvänsä, tämä vaalityö ja tällainen kampanjointi on ollut varsin mukavaa.


Sosiaalinen oikeudenmukaisuus

Kuva: Pixabay

Mitä sosiaalisella oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan? Esimerkiksi ihmisten mahdollisuutta saavuttaa täysi potentiaalinsa yhteiskunnassa. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden käsitteellä viitataan reiluuteen ja molemminpuoliseen vastuuseen: ihmiset ovat vastuussa toisistaan ja kaikkien vastuulla on varmistaa, että ihmisillä on yhtäläiset mahdollisuudet onnistua elämässä.

Kuva: Pixabay

Vuonna 2007 YK:n yleiskokous julisti helmikuun 20. päivän kansainväliseksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päiväksi. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on keskeistä rauhallisen ja menestyksekkään yhteiselon turvaamiseksi maailmassa. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi toimet köyhyyden poistamiseksi ja kaikkien yhtäläisen ihmisarvon takaamiseksi ovat olennaisia.

Kuva: Pixabay

Miten esim. Keravalla? Aran tilaston mukaan Keravalla oli asunnottomia vuonna 2019 yhteensä71.  Vuonna 2020 Keravalla aloitti toimintansa turvakoti , joka on osa THL:n koordinoimaa verkostoa. Toimeentulotukea maksettiin vuonna 2019   kotitaloudelle yhteensä 7 778 198 euroa ja Kelan työttömyysturvaetuuksia  sai vuoden 2019 lopulla Keravalla 1353 henkilöä. Etuja maksettiin yhteensä 1 104 450 euroa.

Kuva: Pixabay

Kerava haluaa panostaa tekemänsä hyvinvointiselvityksen mukaan  mm. syrjäytymisen vähenemiseen, tarjoamalla lapsille, nuorille ja perheille helposti lähestyttäviä matalan kynnyksen palveluita. Parantaa pitkäaikaistyöttömien hyvinvointia ja vahvistaa työelämätaitoja. Antaa apua aikuisille mielenterveys- ja päihdeongelmiin varhaisessa vaiheessa. Varmistaa, että ikäihmiset pystyvät asumaan omassa kodissa ja elämään onnellista arkea ja että lapsen/nuoren huoliin tai ongelmiin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Kuva: Pixabay

Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien järjestettäväksi, mutta vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä näihin sisältyvästä eriarvoisuuden vähentämisestä ja terveyserojen kaventamisesta säilyy kunnilla. Väestön hyvinvointi ja terveys ovat yhteydessä koulutukseen, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalveluihin, elinympäristöön, kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin, rakennuskannan ylläpitoon sekä moniin muihin kunnan hoitamiin tehtäviin.

Kuva: Pixabay

Kuitenkin kuntien ja maakuntien välillä tulee olemaan yhteistyötä, joka on yksi keskeisistä tekijöistä kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yhteistyöllä edistetään myös palvelujen saavutettavuutta kustannustehokkaasti. Maakuntien tulee tarjota tukea ja asiantuntemusta kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn tueksi ja mm. vastata alueellisesti asukkaiden hyvinvoinnin ja terveydentilan seurannasta ja arvioinnista. Erilaisten palveluiden jatkuvuus on varmistettava kuntien ja maakuntien välillä.

Kuva: Pixabay

Miten nämä toteutetaan? Asioita hoidetaan eri pisteissä, mutta hoituvatko ne kokonaisvaltaisesti? Jääkö jotain huomaamatta? Kuntalaisen tulisi löytää palvelut helposti yhdestä paikasta, josta tarvittavan tuen saisi. Tällöin apua olisi helpompi hakea ja  voitaisiin varhaisessa vaiheessa ryhtyä tukea vaativiin toimenpiteisiin.


Aprillipäivä

Aprillipäivän perinteen sanotaan usein alkavan vuodesta 1582, jolloin Ranskassa siirryttiin gregoriaaniseen kalenteriin. Keväinen hassutteluperinne tunnetaan kuitenkin ympäri maailmaa ja sen perinne juontuu 1500-lukua selvästi vanhempaan aikaan. Jo roomalaiset viettivät Hilaria-juhlaa 25. maaliskuuta ja hindujen maaliskuun alussa viettämä värien juhla Holi on vähintään yhtä vanha. Molempiin kuuluu yleinen hilpeys ja sosiaalisen koodin keventyminen. (wikipedia)

Kuva: Pixabay

Suomen ensimmäinen tunnettu aprillaaja on Hämeenkosken Kurjalan kartanon 13-vuotias neiti, joka hehkutti pilailuaan päiväkirjassaan 1. huhtikuuta 1800. Hän kirjoitti ruotsiksi, mutta suomennettuna tunnustus kuuluisi näin: ”Tänään olen narrannut mamselli Fortelinia niin, että kirjoitin kirjeen aivan kuin se olisi ollut rva Lindholmilta”, siihen oli merkitty ensimmäiseksi ’aprill’ (huhtikuu). (Tiede)

Kuva: Pixabay

Maaseudulla lasten huijaaminen aprillipilojen tapaisilla kepposilla kuului erityisesti tiettyihin töihin, jotka herättivät suurta uteliaisuutta ja joiden ajaksi lapset haluttiin pois jaloista. Esimerkiksi syysteurastuksen yhteydessä aikuiset saattoivat pyytää lasta hakemaan naapurista hännänvedintä, makkaranmittaa tai jotain muuta olematonta työkalua. Naapuri puolestaan juoksutti lapsen seuraavaan taloon, jonne esine oli muka juuri lainattu – tai ojensi lapselle naama vakavana jonkin kummallisen kapistuksen kotiin vietäväksi. (Tiede)

Kuva: Canva

Ranskalaiset vuorostaan tuntevat aprillipäivän nimellä Poisson d’Avril ja italialaiset pesce d’aprile , joka viittaa huhtikuiseen kalaan. Perinteen mukaisesti aprillipäivänä sekä Ranskassa, että Italiassa jekutetaankin kavereita kiinnittämällä heidän selkäänsä paperinen kala mahdollisimman huomaamattomasti. Kun taas Espanjassa aprillipilojen kaltaisia kepposia tehdään poikkeuksellisesti joulukuun 28. päivä, jolloin vietetään viattomien lasten päivää, espanjaksi Día de los Santos Inocentes. (Studio55)

Kuva: Pixabay

Skotlannissa aprillipäivää vietetään kaksi päivää. Tapana on lähettää kepposen uhri viemään muka tärkeää viestiä tai suorittamaan tärkeää tehtävää. Toinen päivä on nimeltään Taily Day. Vitsikkäät skotit teippaavat tuolloin toistensa selkään lappuja, joissa lukee ”Kick me” eli ”Potkaise minua”. Tanskassa ja Yhdysvalloissa aprillipäivää vietetään hyvin samoissa merkeissä kuin Suomessa. (Studio55)

Oikein mukavaa ja hyväntahtoista jekutuspäivää!


Hyväntekeväisyyttä

Kuva: Pixabay

Helsingin yliopisto, Kansalaisareena ry ja Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry ovat tehneet syksyllä 2020 selvityksen suomalaisten auttamishalusta korona-aikana.

https://www.vala.fi/b/tutkimus-korona-aika-innosti-suomalaisia-auttamaan-uusin-keinoin

Selvityksen mukaan vastanneista kaksi kolmasosaa kertoi auttaneensa perheenjäseniään, ystäviään tai naapureitaan ja 12 prosenttia oli antanut apua tuntemattomalle henkilölle. Vastanneista 28 prosenttia sanoi maksaneensa palveluista, joita eivät ole kuitenkaan pystyneet käyttämään koronaan liittyvien rajoitusten vuoksi.

Kuva: Pixabay

17 prosenttia vastaajista kertoi osallistuneensa yhteisöllisiin koronakriisiin liittyviin tempauksiin esimerkiksi laittamalla nalleja ikkunaan tai kiittämällä terveydenhuollon henkilökuntaa. Perinteisemmät auttamisen tavat, kuten vapaaehtoistyö ja lahjoittaminen, ovat myös olleet suosittuja. Vastaajista 26 prosenttia oli lahjoittanut rahaa hyväntekeväisyyteen. Lahjoituskohteina korostuivat terveys ja hyvinvointi, esimerkiksi sairastuneiden tukeminen sekä lasten, nuorten ja iäkkäiden auttaminen.

Kuva: Pixabay

Olen omalta osaltani yrittänyt laittaa kortta kekoon ja auttaa omalla panoksellani. Olen ryhtynyt kuukausilahjoittajaksi osaan jo ennen koronaa ja osaan koronan aikana.

Kuva. SOS-Lapsikylä

SOS-lapsikylä on niitä lapsia varten, jotka ovat vaarassa menettää, tai ovat menettäneet, vanhempiensa huolenpidon. SOS-lapsikylä haluaa purkaa laiminlyönnin, kaltoinkohtelun ja hylkäämisen kierteen ja taata, että jokainen lapsi ja nuori saa riittävän tukiverkon kasvaakseen parhaaksi versioksi itsestään.

SOS-lapsikylän auttamiseksi on erilaisia tapoja. https://www.sos-lapsikyla.fi/lahjoita/lahjoitusvaihtoehdot/

Kuva: Pelastakaa Lapset

Pelastakaa Lapset on vuorostaan sijaishuollon ja adoption eritysosaaja, joka tarjoaa lisäksi lastensuojelun avohuollon ja sosiaalihuollon tukiperhepalveluita. Lastensuojelupalvelut tarjoavat kunnille mahdollisuuden vahvistaa ja täydentää omaa lastensuojelutyötään sisällöllisesti monipuolisilla, kokeneiden asiantuntijoiden ammattitaitoisilla palveluilla. Tukimahdollisuuksia on monia. https://www.pelastakaalapset.fi/auta-lapsia/

Kuva: Unicef

UNICEF on YK:n lastenjärjestö, joka toimii kaikkialla maailmassa heikoimmassa asemassa olevien lasten puolesta. Unicef huolehtii, että lapsen oikeudet terveyteen, koulutukseen ja suojeluun toteutuvat. Unicef ottaa erilaisia lahjoituksia vastaan https://www.unicef.fi/tue-tyotamme/

Kuva: HESY

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry auttaa kodittomia lemmikkieläimiä saamaan paremman elämän.  Lahjoitusvarat käytetään hädänalaisten eläinten auttamiseen eli löytöeläinten talteenotosta aiheutuviin kustannuksiin, eläinlääkärikuluihin sekä eläinten ruokinta-, lääkintä- ja muihin hoitokustannuksiin. Auttaa voi eri tavoin https://www.hesy.fi/tue-toimintaamme/

Kuva: SEY

SEY Suomen eläinsuojelu on Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuojelun asiantuntija. SEY ennaltaehkäisee eläinsuojeluongelmia ja auttaa hädässä olevia eläimiä. SEY vaikuttaa lainsäädäntöön, viranomaisten toimintaan ja ihmisten asenteisiin. 

Lahjoittamalla yhä useampi koditon eläin saa uuden kodin, eläinten kaltoinkohtelu väheneeja pentutehdas sulkeutuu. https://sey.fi/lahjoita/

Auttaa voi siis monella tavalla. Löydä oma kohteesi ja lähde mukaan!


Lähteäkö ehdolle 2021 kuntavaaleihin?

Kuva: Vaalit.fi

Kaupunginvaltuustossa käsitellään kunnan asukkaiden jokapäiväiseen arkeen liittyviä asioita, mm. mihin kaupungin rahoja käytetään ja miten esim. päiväkoteja, kouluja, ympäristöä, terveyspalveluita, lastensuojelua, kirjastoa, kulttuuria, nuorisotyötä, uimahallia, pyöräteitä, kouluruokaa, elinkeinopalveluita ja työllisyyttä kehitetään, vain muutamia esimerkkejä mainiten.

Kaupunginvaltuutetut ovat meitä tavallisia  kuntalaisia, eivät ammattipoliitikkoja. Ehdokkaalta ja vaalien jälkeen kuntapäättäjältä vaaditaan kiinnostusta omaa kotikaupunkia ja sen kehittämistä kohtaan. Ehdokkaiksi olisi hyvä saada erilaisilla taustoilla ja elämäntilainteissa olevia ihmisiä: kaiken ikäisiä, kaikkien sukupuolten edustajia sekä erilaisissa ammateissa toimivia.

Kuva: Pixabay

Vaaleissa eniten ääniä saaneet valitaan kaupunginvaltuuston jäseniksi. Valtuuston lisäksi kaupungissa on paljon muitakin päätöksentekopaikkoja. Ennen valtuustoon tuloa asioita käsitellään erilaisissa lautakunnissa ja jaostoissa (esim. sosiaali- ja terveyslautakunta, kasvatus- ja opetuslautakunta, vapaa-aika- ja hyvinvointilautakunta, tekninen lautakunta, liikuntajaosto, kulttuurijaosto). Lautakuntiin ja jaostoihin valitaan henkilöitä, jotka ovat olleet ehdokkaina vaaleissa. Vaikka oma äänimääräsi ei veisi sinua valtuustoon saakka, sinulla on  mahdollisuus vaikuttaa lautakuntien tai jaostojen kautta.

Kuva: Pixabay

Se kuinka paljon panostaa aikaa ja rahaa vaalikampanjointiin, voi päättää itse. Puolueiden paikallisyhdistykset voivat rahoittaa kuntavaalien kampanjointia ehdokasmaksuilla. Maksun kerääminen riippuu paikallisyhdistyksen rahatilanteesta. Ehdokasmaksulla katetaan mm. vaalien aikaista mainontaa.

Kuva: Unsplash

Jos haluat ehdokkaaksi, ota suoraan yhteyttä puolueeseen, joka on lähinnä omia arvojasi. Puolueen jäsen sinun ei tarvitse olla, vaan voit lähteä mukaan sitoutumattomana. Kannattaa kuitenkin huomioida, että ehdokasryhmässä kasvosi laitetaan puolueen vaalijulisteisiin ja mainoksiin, eli kannattaa varautua siihen, että mielikuvissa sinut liitetään kuitenkin kyseisen puolueen yhteyteen.

Puolue toimittaa ehdokaslistansa kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 9.3.2021, eli ehdokkaaksi voi asettua 8.3. saakka, jolloin ehdokassopimus tulee olla allekirjoitettuna.

Linkin takaa löytyy lista kaikista rekisteröidyistä puolueista. https://vaalit.fi/rekisteroidyt-puolueet. Kunkin puolueen kohdalla on linkki heidän kotisivuilleen, josta pääsee tutustumaan mm. puolueiden tavoitteisiin. Löysitkö omasi? Lähde rohkeasti mukaan ehdolle.


Ekoautoilua ennen ja nyt?

Kuva: Wikipdia, Baker Electric Coupe 1908

Autoilun aikakausi alkaessa 1800 – 1900 lukujen taitteessa sähköautot olivat yleisimpiä. Ranska ja Iso-Britannia olivat ensimmäisiä maita, joissa tuettiin sähköautojen laajempaa käyttöönottoa. Sähköautot olivat höyryautojen ohella suosituimpia teollisen valmistuksen alkuajoista 1900-luvun alkuun, jolloin polttomoottoriautot syrjäyttivät ne. Kiinnostus sähköautoihin virisi uudelleen 1960-luvun jälkipuoliskolla, mihin suurimpana syynä oli huoli ilman saastumisesta varsinkin maailman suurkaupungeissa. Sähköautojen varsinainen läpimurto tapahtui 2010-luvun alussa Teslan toimesta. (Wikipedia)

Traficomin mukaan uusien täyssähköautojen määrät kasvoivat vuonna 2020 tammi–kesäkuussa 51 prosenttia ja ladattavien hybridien määrät 143 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Tavoitteena on, että Suomessa on vähintään 250 000 sähköautoa vuonna 2030. Nyt niitä on Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan yli 40 300.

Latauspaikkoja löytyy muun muassa useilta huoltoasemilta, kauppakeskuksista ja yksittäisistä yrityksistä. Lautaspisteet voi käydä tarkistamassa Traficomin sivuilta https://www.traficom.fi/fi/ajavaihtoehtoa/vaihtoehtoisten-kayttovoimien-ja-polttoaineiden-lataus-ja-tankkauspisteita

Kuva: Gasum

Luonnonkaasun käyttö alkoi liikennekäytössä Italian Pojoen laaksossa 1930-luvulla. Uudessa-Seelannissa kaasua alettiin käyttää polttoaineena laajasti 1980-luvulla. Huippuvuosinaan Uudessa-Seelannissa joka kymmenes auto kulki kaasulla. Nykyään maassa on noin 350 kaasutankkausasemaa. (Wikipedia).

Suomen energia- ja ilmastostrategiassa oli asetettu tavoitteeksi 5 000 kaasuautoa vuoteen 2020 mennessä, mutta määrä ylitettiin jo vuonna 2018. Vuoden 2025 tavoite on 15 000 autoa. Vuoden 2016 kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan Suomessa tulisi olla vuonna 2030 vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa. (Wikipedia).

Vuoden 2020 ensimmäisellä kolmella neljänneksellä uusia kaasuajoneuvoja rekisteröitiin Suomessa 2 700. Kaikkiaan kaasukäyttöisiä ajoneuvoja on Suomessa liikenteessä yli 13 100 ja Gasumin asemia on 35 ympäri Suomen. (Gasum). 

Kaasuasemat löytyvät täältä https://www.gasum.com/yksityisille/tankkaa-kaasua/tankkausasemat/

Kuva: Yle.fi

Henry Ford suunnitteli aikoinaan T-Ford henkilöauton kulkemaan etanolilla, mutta auton saattoi tankata myös bensiinillä, sillä siinä oli säädettävä kaasutin, jonka ansiosta seoksen rikkautta saattoi kohtuullisen helposti säätää. Fordille työskennellyt Roberta J. Nichols kehitti flexifuel-tekniikkaa 1980-luvulla. Fernando Damasceno kehitti moottorin säätötekniikkaa edelleen yksinkertaisemmaksi ja halvemmaksi. Vuonna 2020 Suomessa kulki etanolilla 4 312 henkilöautoa, 106 kuorma-autoa, 9 pakettiautoa ja kaksi linja-autoa.(Wikipedia).

Voit muuttaa nykyisen bensiikäyttöisen auton etanoliautoksi ja ostaa  asennussarjan ja asentaa sen itse tai sitten käyttää kokonaispalvelua https://eflexfuel.fi/asennuspisteet. E85 asemat löytyvät täältä https://eflexfuel.fi/e85-asemat.

Kun muutat bensiini- tai dieselkäyttöisen henkilöauton toimimaan kaasulla tai etanolilla 1.1.2018-30.11.2021 välisenä aikana, voit saada muutoksen kattamiseksi Traficomilta rahallista tukea. Muuntotukea voi saada vuosina 2018 – 2021. Muunnettu auto esitetään muutoskatsastukseen, minkä jälkeen muuntotukea voi hakea Traficomilta.

Kuva:Woikoski

Tulevaisuudessa vedystä kaavaillaan merkittävää polttoainetta sekä sähkö- että polttomoottoriautoille. Vedyllä olisi mahdollista saavuttaa merkittävästi pienemmät päästöt nykyisiin polttomoottoreihin verrattuna. (Autotuojat.fi). Motivan mukaan vedyn päästö- ja ilmastovaikutukset riippuvat kuitenkin siitä, miten se on valmistettu, kuljetettu ja säilytetty.


Biojätteen kompostointi

Nykyisen jätelainsäädännön hengen mukaisesti kaikki kierrätyskelpoinen jäte tulisi hyödyntää. Kotitalousjätteestä peräti kolmasosa on eloperäistä ainetta ja sen paikka ei ole sekajätteessä. Kompostoimalla ihminen auttaa luontoa järjestämällä jätteitä hajottaville pieneliöille hyvät toimintaolosuhteet.

Mökillä on Biolanin kompostihuussi sekä kompostiastia biojätteille. Samoin kotiin on hankittu biojätteelle kompostiastia kun kerran omakotitalossa asutaan. Kodin kompostiastia tulisi päivittää vielä tehokkaampaan malliin, koska biojätettä kertyy odotettua enemmän.

Mutta onko kaikilla omakotiasujilla biojätekomposti? Ylen uutisen mukaan Jyväskylän kaupunki on vaatinut biojätteen lajittelua omakotikiinteistöillä jo parikymmentä vuotta ja ottanut käyttöön biojätteen erilliskeräyksen. Omakotiasukkailla on Jyväskylän seudulla kaksi vaihtoehtoa: erillinen biojäteastia portin pielessä tai jätteen kompostointi omalla tontilla. (https://yle.fi/uutiset/3-11649251)

Kuva: Hyötykasviyhdistys

Mutta mitä sitten jos et halua isoa biojätekompostia pihallesi? Kompostointi onnistuu bokashi-menetelmän avulla myös sisällä. Japanissa menetelmää on käytetty jo pitkään. Lisätietoa menetelmästä löytyy mm. Hyötykasviyhdistyksen sivuilta : https://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/bokashi/

Lisää tieto kompostoinnista löytyy esim. Suomelan sivuilta https://www.suomela.fi/kompostointi-opas-kaikki-kompostoinnista-lue-vinkit/